Automaation hyödyntäminen on elinehto myös asiantuntijatyössä

”Robotiikalla ja automaatiolla on valtava potentiaali henkilöstöhallinnossa”, uskoo Silta Oy:n toimitusjohtaja Tatu Tulokas.

Tulokas myöntää, että robottien vyöry teollisuudesta asiantuntijatyöhön on ollut odotettua hitaampaa. Hänenkin johtamassaan yrityksessä hoidetaan edelleen monia työvaiheita yhä käsin, vaikka robotti hoitaisi ne tehokkaammin. Tulokas tosin puhuisi mieluummin automaatiosta.

Syitä muutoksen hitauteen ovat yleensä prosessien ja järjestelmien standardoimattomuus, liiallinen räätälöinti tai liian pienet volyymit.

Hinnoittelulla voidaan ohjata käyttäytymistä, eli jos haluaa pysyä paperimaailmassa tai on tarvetta suurelle räätälöinnille, siitä on oltava valmis maksamaan. Volyymiongelmaa pohtiessa pitäisi Tulokkaan mielestä uskoa, että automaatio tarjoaa pidemmällä aikavälillä tehokkuus- ja laatuhyötyjä. Alkuvaiheessa on vain hyväksyttävä, että kannattavuus voi hetkellisesti kärsiä siirryttäessä analogisesta maailmasta digitaaliseen.

”Asiantuntijatyölle ei ole pidemmässä juoksussa tarvetta, jos ei hyödynnä robotiikkaa. Sillä jos ei hyödynnä robotiikkaa ja automaatiota, joku muu hyödyntää ja vie bisneksesi ylivoimaisella laadulla ja tehokkuudella”, Tulokas lataa.

Määrän merkitys pienenee

Sillassa on jo käytössä palkka-aineiston maksatusprosessi, jossa ihminen kykenee lähettämään puolessa tunnissa kolmesta kahdeksaan aineistoa. Robotti hoitaa samassa ajassa jopa 70.

Toistaiseksi Sillan liikevaihdosta noin 90 prosenttia tulee palkkahallinnosta, ja yhtiö tuottaa noin 100 000 palkkalaskelmaa kuukaudessa. Tulokas haluaisi lukuun nollan perään, mutta se edellyttää, että niin sanottu volyymityö hoituu automaation avulla.

Kun rutiinit olisi automatisoitu, henkilöstöhallinnon asiantuntijat voisivat kehittää ja tarjota aivan uusia palveluita.

Esimerkiksi palkanlaskennan sivutuotteena syntyvää tietoa voitaisiin hyödyntää paljon enemmän kuin mitä tällä hetkellä tehdään. Tulokkaan mukaan jo Sillan nykyisillä volyymeillä syntyy niin paljon tietoa, että esimerkiksi kausityöntekijöiden tai korvausrekrytoinnin tarpeita voitaisiin ennakoida hyvissä ajoin ennen kuin tarve tulee oikeasti esille. Samoin työkyvyn menettämisuhan alla olevia ihmisiä voitaisiin tunnistaa, ja työnantajat pystyisivät ennalta ehkäisemään syntyviä haittoja.

Palkkakuitti aina mukana

Tällä hetkellä Sillalla on jo tarjota palkkalaskelmien hoitoon oma sovellus, Siltamobiili. Se on jokaisen työntekijän ladattavissa Applen ja Googlen sovelluskaupoista ilmaiseksi, mikäli työnantaja on ottanut sovelluksen käyttöönsä.

Siltamobiilista näkee jo nyt omat palkka-, työntekijä-, loma- ja verotietonsa reaaliajassa. Sitä kautta saa muistutuksen lähestyvästä verokertymän saavuttamisesta, ja sen kautta voi pian hoitaa myös veroprosentin muutoksen palkkahallintoon sekä ilmoittaa poissaolot ja toimittaa digitaalisesti esimerkiksi poissaolotodistuksen. Tällä hetkellä käyttäjinä on yli 10 asiakasyritystä ja lähemmäs 4 000 työntekijää. Tavoitteena on päästä tänä vuonna yli 10 000 käyttäjän rajan.

”Työelämä ja sen tarpeet muuttuvat nopeasti, mutta säädökset ja käytännöt tulevat yhä teollisen tuotannon maailmasta”, Tulokas huokaa. ”Myös palvelualalla pitää ymmärtää uuden teknologian mahdollisuudet paljon laajemmin kuin tähän asti. Suosittelen tutkimaan uusia ansaintalogiikoita start up -maailmasta, ihan eri aloiltakin.”

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.