Lokakuussa 2016 allekirjoitettiin EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus CETA (Comprehensive Economic and Trade Agreement). Kyseessä on uuden ajan kansainvälisen kaupan sopimus, joka antaa myös selkeän viestin siitä, että EU ja Kanada rakentavat siltoja muurien sijaan. Euroopan parlamentti hyväksyi sopimuksen selvällä enemmistöllä, mikä kertoo EU:n tahtotilasta olla läpinäkyvä ja avoin sekä halusta toimia kansainvälisen yhteistyön ja sopimusten puolesta. Myös kaupan helpottaminen ja talouskasvun edistäminen koetaan tärkeiksi asioiksi.

Suomalaiset yritykset saavat sopimuksen myötä säästöjä ja kasvumahdollisuuksia Kanadan markkinoilla. Sopimus on suomalaiselle palveluviennille edistysaskel läpinäkyvyyden ja tasavertaisuuden myötä. Sopimus turvaa kaupankäynnin edellytyksiä, yhdenmukaistaa lainsäädäntöä, luo häiriöttömän palvelukaupan ympäristön, edistää vapaata liikkuvuutta ja suojaa immateriaalioikeuksia sekä helpottaa eri ammattipätevyyksien tunnustamista. Suomelle Kanada onkin jo valmiiksi hyvin luontainen kauppakumppani ilmaston, arvopohjan sekä kaksikielisyyden takia.

Uuden ajan kauppasopimus

Sopimuksen hyväksyminen osoittautui Euroopassa haastavaksi Belgian ranskankielisen Vallonian alueparlamentin vastustuksen vuoksi, ja se kohtasikin laajempaa vapaakaupan vastustusta etenkin kansalaisjärjestöiltä. Näiden huolena on ollut muun muassa monikansallisten yhtiöiden etujen ajaminen ihmisten ja ympäristön kustannuksella, sekä investointisuojamekanismi, joka rajoittaisi lainsäädäntöä. Kielteinen suhtautuminen ja huoli sopimuksesta on kuitenkin koettu liioitelluksi. CETA-sopimuksen valmistelussa on pyritty huolehtimaan siitä, että yhtiöiden edut eivät aja kansallisten lakien edelle.

On kuitenkin todettava, että yhteiskunnallisesti eri kansalaisjärjestöillä on tämän tyyppisissä neuvotteluissa paikoittain tärkeäkin rooli. Ilman kansalaisten valveutuneisuutta, mielenilmaisuja ja painetta parlamentteja kohtaan, voitaisiin suuret kauppasopimukset tehdä liian nopeasti ilman tarkempaa tarkastelua. Nyt CETA:n tapauksessa esimerkiksi sopimusta on täydennetty julkilausumilla ja erillisellä lisäpöytäkirjalla, ja se on ensimmäinen vapaakauppasopimus, jossa investoijan ja valtion keskinäisten riitojen sovittelussa sovelletaan erillistä investointituomioistuinta. Lisäksi kauppasopimuksessa painotetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä, ja ilmastonmuutoksen ja päästöjen vähentäminen ovat muutenkin tärkeässä asemassa sekä EU:ssa että Kanadassa.

Palveluvienti hyötyy

Kauppasopimus avaa suomalaisille yrityksille uusia ovia kaupankäyntiin Kanadan kanssa ja helpottaa suomalaisyritysten pääsyä Kanadan markkinoille. Kauppasopimuksen myötä suurin osa tavarakaupan tulleista poistuu, päällekkäisistä testausvaatimuksista luovutaan joillakin aloilla, ja eurooppalaiset yritykset pääsevät osallistumaan julkisiin hankintoihin Kanadassa, mikä helpottaa palveluviennin mahdollisuuksia. Jatkossa julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa eurooppalaisia tarjoajayrityksiä tulee kohdella samalla tavoin kuin kanadalaisia yrityksiä. Volyymit julkisissa hankinnoissa ovat erittäin suuria ja näin ollen etenkin suurten yritysten ulottuvilla. Mutta pienemmät toimijat pystyvät luomaan yhteenliittymiä ja toisaalta alihankkijat hyötyvät isompien sopimuksista etenkin teknologia-aloilla. Suomesta löytyy potentiaalia ennen kaikkea arktisten olosuhteiden osaamisessa ja teknologiassa. Suomi pystyy tarjoamaan osaamistaan muun muassa jäänmurtajien, tietotekniikan, clean techin ja meteorologian parissa. Suomalaiselle teknologiateollisuudelle avautuu siis erittäin hyviä mahdollisuuksia lisätä kauppaa Kanadan suuntaan.

Tärkeä rooli on kuitenkin myös palvelusektorilla. Kun 2000-luvulla noin 70 prosenttia viennin kasvusta on ollut palveluvientiä, kannattaa Suomen keskittyä myös aiempaa enemmän korkean arvonlisän palveluvientiin. Erityisesti modernien palveluiden vienti on kasvanut 2000-luvulla merkittävästi. Modernit palvelut kattavat muun muassa rahoitus-, viestintä-, IT- ja liike-elämän palvelut sekä rojaltit. Erinäisillä rojalteilla, lisenssituloilla, palkkioilla ja ohjelmistotuloilla tuotetaankin iso osa viennin kotimaisesta arvonlisästä. Suomalaisilla palveluyrityksillä on kansainvälisellä tasolla kilpailukykyistä osaamista erityisesti informaatioteknologian, asiantuntijapalveluiden sekä insinööriosaamisen parissa. Kun CETA-sopimus edistää mahdollisuuksia tarjota rajan yli vaikkapa asiantuntijapalveluita, tai tehdä investointeja, kannattaa siihen tarttua. Usein yritykset, joilla on kasvu- ja kansainvälistymishaluja myös kasvavat ja kansainvälistyvät. Suomelle tärkeää on pitää kustannuskilpailukyky vertaismaiden tasolla, edistää tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä koulutusta ja asettaa verotus tukemaan digikehitystä ja palvelutaloutta. CETA avaa monia ovia ja helpottaa avauksia Kanadan suuntaan. Nyt on yritysten käsissä astua ovesta sisään.

 

 

 

 

Valtteri Vuorio

Asiantuntija

Valtteri Vuorio

Asiantuntija