Digitalisaatio ei toteudu ilman kyberturvallisuutta

Kyberturvallisuus on uusien sähköisten toimintamallien, palveluiden ja tuotteiden mahdollistaja. Sen pitää olla sisäänrakennettu osa jokaisessa uudessa ratkaisussa.

Digitalisaation hyötyjen tavoittaminen edellyttää palveluntarjoajan toiminnan ja palvelun teknisen toteutuksen turvallisuutta. Turvallisuusnäkökohdat tulee huomioida palvelua toteutettaessa kokonaisvaltaisesti siten, että palvelun varaan voidaan rakentaa riittävän luotettavaa toimintaa. Lähtökohtaisesti turvallisuuden taso voidaan määrittää riskiperusteisesti. Joissain tilanteissa se voidaan kuitenkin asettaa myös nimenomaisesti sääntelyssä, kuten esimerkiksi kohta voimaan astuva tietosuoja-asetus osaltaan tekee.

Pelkän teknisen turvallisuuden rakentaminen ei kuitenkaan riitä, vaan turvallisuuden eteen tehty työ on saatava näkyväksi myös palvelun käyttäjille. Asiakkaiden, kumppanien ja omien työntekijöiden on voitava luottaa siihen, että palvelu on turvallinen. Luottamus rakentuu useista osista aina palvelua ja toteutustapaa kohtaan tunnetuista mielikuvista siitä saatuihin käytännön kokemuksiin. Mitä enemmän toteutustapa poikkeaa totutusta, sitä suurempi työ luottamuksen rakentamiseksi on tehtävä. Viimekädessä riittävän luottamuksen tason määrittelee jokainen käyttäjä omista lähtökohdistaan. Ja tietysti kaikki luottamuksen eteen tehty työ voidaan menettää sekunneissa.

Turvallisuuden ja luottamuksen rakentaminen luovat yrityksille ja koko yhteiskunnalle pohjan digitalisaation hyötyjen tavoittelemiselle. Monen muun tavoin uskon vahvasti siihen, että suomalaiset toimijat voivat saavuttaa merkittäviä etuja nykyajan kultaankin verrattua tietoa toiminnassaan hyödyntäen. Olemme saaneet jo jonkin verran esimakua tiedon potentiaalista muun muassa avaamalla viranomaisten tietovarantoja. Tähän ei tule kuitenkaan tyytyä vaan meidän tulisi aktiivisesti pyrkiä tunnistamaan ja valjastamaan myös uusia tietolähteitä elinkeinoelämän hyödynnettäväksi.

Yksi kiinnostavimmista kohteista on epäilemättä esineiden internetin synnyttämät mahdollisuudet. Mahdollisuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen edellyttää keskustelua siitä, kuka omistaa ja kenellä on oikeus käsitellä eri ympäristöissä syntyvää tietoa. Esimerkkinä voidaan käyttää vaikkapa teleyritysten verkoissa välitettävää erilaisten laitteiden välisestä viestinnästä syntyvää yksityisyydensuojan ulkopuolelle rajautuvaa tietoa. Onko tiedon käsittelystä oikeutettu määräämään tietoja verkossaan siirtävä teleyritys, tietoja palvelussaan kokoava palveluntarjoaja vai tietojen lähteenä toimiva taho?

Jarkko Saarimäki

Jarkko Saarimäki toimii Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen johtajana. Viestintäviraston tietoturvatehtäviin kuuluvat muun muassa Kyberturvallisuuden tilannekuvan tuottaminen, tietojärjestelmien turvallisuuden arviointi ja viestintäverkkojen turvallisuuden varmistaminen. Saarimäki on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri ja hän on työskennellyt yli kymmenen vuotta tietoturvallisuuteen liittyvissä tehtävissä Viestintävirastossa ja oikeudellisia palveluita tarjoavissa yrityksissä.

Erityisenä kiinnostuksen kohteena Saarimäellä on turvallisuuden hallinta jatkuvasti monimutkaistuvassa kumppaniverkostossa ja riskienhallinnan sisällyttäminen liiketoiminnan johtamiseen.

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.

Talouden timantti kaipaa hiomista

Kuvittele itsesi 1970-luvulle. Lasse Viren on pinkaissut neljännen kultansa. Radiossa soi Abba. Hippeily on taakse jäänyttä elämää, ja maailma on vakavoitunut kylmän sodan edessä. Öljykriisi nostattaa kaikkien niskakarvoja, sillä koko talous pyörii tavaran himon ja omistamisen ympärillä. Koska tavallisetkin tavarat ovat kalliita, tavaran valmistaminen on haluttu ja tavoiteltu osa globaalia työnjakoa. Pienemmässäkin pitäjässä tupruttaa tehtaan savupiippu.