Tiedolla johtaminen on tällä hetkellä kovasti esillä niin yrityksissä kuin yhteiskunnassa kokonaisuutena. Ilmiöstä on tullut eräänlainen uusi –ismi, näkökulma johtamiseen. Samalla termin sisällöstä on varmaan yhtä monta käsitystä kuin on käsittäjääkin.

Johtajuus edellyttää tiedon hallintaa ja sen hyväksikäyttöä organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla johtajuus edellyttää myös tiedon johtamista eli tiedon roolin ja sille varattujen resurssien tunnistamista ja kehittämistä organisaatiossa.

Oikean ja relevantin tiedon olemassaolo ja sen hyödyntäminen ovat perusedellytys organisaation toiminnalle, ja tämän kautta ohjataan organisaatiota myös parempaan taloudelliseen tulokseen.

Tietotaloudessa tieto on tärkein tuotannon tekijä, koska yhä pienempi osuus yrityksen toiminnasta koostuu puhtaasti fyysisistä tuotteista tai suoritteista. Tieto sitoutuu tuotantoprosessin eri vaiheissa tuotteisiin ja muodostaa niiden arvosta yhä kasvavan osan. Ei ole enää olemassa oikeastaan minkäänlaista tuotevalmistusta, johon ei sisältyisi palvelua. Puhdas tietokin on tällä hetkellä itsessään merkittävä tuote. Ja myös käsitys tietotyöntekijöistä on muuttunut: tietyssä mielessä kaikki yrityksen työntekijät ovat tietotyöläisiä, ja näinollen johtaminen edellyttää myös täysin uudenlaisia otteita henkilöstön koulutuksen ja osaamisen kehittämisen suhteen.

Yhä enemmän on myös alettu puhua tietopääoman roolista yrityksen menestyksessä ja yrityksen arvon kasvattajana. Johtajan onnistumista mitataan sillä, miten hän pystyy luomaan organisaatiolle lisää arvoa. Yrityksen markkina-arvo muodostuu osittain fyysisistä voimavaroista kuten rahasta ja muusta konkreettisesta omaisuudesta, mutta yhä suuremmassa määrin aineettomista asioista, n.s. tietopääomasta tai aineettomasta pääomasta.  Johtamisen kannalta tietopääomalla on monia hyviä ominaisuuksia. Sitä voidaan hyödyntää monessa eri yhteydessä samaan aikaan. Se ei kulu käytössä, vaan päinvastoin kasvaa, kun sitä käytetään. Tietyiltä osin tietopääomaa voidaan myydä eli muuttaa suoraan rahaksi esimerkiksi patenttien, tavaramerkkien ja brändien sekä asiakkuuksiin liittyvän tietämyksen kautta.

Miten digitalisaatio suhtautuu tiedolla johtamiseen? Molemmat käsitteet ovat yleisesti tuttuja, ja niitä käytetään usein synonyymeinä. Digitalisaation myötä tietoa on käytettävissä valtavasti aiempaa enemmän, ja niin tiedon keruu kuin sen analysoiminenkin voidaan tehdä erittäin tehokkaasti teknologiaa hyväksi käyttäen. Digitalisoidut palvelu- ja tuotantoprosessit tuottavat automaattisesti tietoa, jota voidaan hyödyntää palvelujen parantamiseen ja/tai prosessien tehostamiseen. Tiedolla johtamista ei kuitenkaan saa jättää pelkästään digitalisaation tehtäväksi. Digitalisaatio on pelkästään apuväline, jonka kautta tiedolla johtaminen voi tapahtua tehokkaammin ja nopeammin, usein jopa reaaliajassa. Ihmisen on kuitenkin tehtävä päätökset, arvioitava riskit ja valjastettava tieto – ihmisvoimin tai digitaalisesti kerätty ja analysoitu tieto – pohjaksi päätöksenteolle.

 

Lisätietoa M-Brainista: https://www.m-brain.com/fi/

Marjukka Nyberg

Marjukka Nyberg on tietopalveluratkaisuja tuottavan M-Brainin perustaja ja pitkäaikainen toimitusjohtaja, Tietojohtaminen ry:n nykyinen hallituksen puheenjohtaja sekä kahden lapsen isoäiti. Marjukalla on vahva viestintätausta ja hän on intohimoinen kirjoittaja, joka inspiroituu erityisesti aiheista, jotka linkittyvät digiaikaan sekä tiedon merkitykseen ja hyödyntämiseen päätöksenteossa.