Maailmantalous on kasvanut finanssikriisin jälkeen neljänneksellä, mutta Suomen vienti on yhä kaukana kriisiä edeltäneestä tasosta. Syyt löytyvät erityisesti kone- ja elektroniikkaviennin arvon jyrkästä pudotuksesta.

Tavaraviennin arvo supistui viime vuonna 3 prosenttia ja korkean teknologian osuus väheni. Vaikka yksityiset palvelut ovat taantuman aikana ylläpitäneet työllisyyttä, ne eivät ole kyenneet korvaamaan teollisuudesta kadonnutta arvonlisää ja työpaikkoja. Valitettavasti Suomi on takamatkalla palvelukonseptien viennissä ja digitaalisissa sisältöpalveluissa.

Positiivisesti ajatellen tähän liittyy myös merkittävä käyttämätön mahdollisuus. Digitaalinen talous ei tunne taantumaa ja kansainvälinen palvelukauppa kasvaa noin 10 prosentin vuosivauhdilla. Markkinat ovat aidosti globaalit ja toimialojen ja maiden rajat ovat hävinneet.

Korrelaatio yritysten digitalisaatiopanostusten ja kansainvälisen kasvun välillä on ilmeinen. Paltan selvityksen mukaan palveluyrityksistä, joiden strategiassa digitalisaatio on keskeisessä roolissa, jopa 84 prosenttia ilmoittaa kasvavansa joko voimakkaasti tai vähintään maltillisesti. Palvelualoilla on kuitenkin vientiyrityksiä aivan liian vähän. Vain vajaa viidesosa palveluyrityksistä harjoittaa ulkomaankauppaa. Viennin osuus tuotannosta on palvelualoilla alle 10 prosenttia, kun teollisuudessa osuus on yli puolet.

Suomi on ollut pitkään digitalisaatiokehityksen kärkimaa, mutta viimeisimpien vertailujen mukaan sijoitus on putoamassa. Kasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi Suomen tulisi uudistua ripein askelin. Digitalisaatio on suuri mahdollisuus, mutta kehitys ei onnistu vanhoilla toimintatavoilla.

Yksi suurimmista ongelmistamme on melko yksipuoliset ja teknologialähtöiset digi-panostukset. Digitalisaation mahdollistamat uudet liiketoimintamallit ovat jääneet kehityksessä liian vähälle huomiolle. Niiden mukana tulevat myös uudenlaiset innovointiprosessit, ansaintalogiikat ja palvelukonseptit, jakamistalouden ja verkostojen mahdollisuudet. Kokemus on osoittanut, että internettaloudessa yrityksen arvo voi lisääntyä eksponentiaalisesti käyttäjien määrän kasvaessa, minkä vuoksi asiakaskokemusten kehittäminen ja vaihtoehtoiset jakelutiet ovat entistäkin tärkeämpiä.

Digitalisaation osalta paras voi vielä olla kokematta, mutta aikaa ei ole hukattavaksi.

Digitalisaatio on avainsana yhtäältä tuottavuuskehitykseen, palvelujen kansainväliseen kasvuun ja uusiin jakelukanaviin.  Toisaalta ei pidä myöskään unohtaa, että palvelujen osuus suomalaisesta laiteviennistä on merkittävä.  Toisin sanoen, panostukset palvelujen tuottavuuteen heijastuvat välittömästi myös vientiteollisuuden menestykseen.

Hallitusohjelmassa digitalisaation mahdollisuudet ovat hyvin kirjattuna. Julkisen sektorin rooli on toimia mahdollistajana. Emme tarvitse massiivisia, raskaasti hallinnoituja projekteja vaan ketteriä kokeiluja, innovatiivisia julkisia hankintoja ja kumppanuuksia myös julkisten palvelujen tuotannossa.

Julkisesta tietoaineistosta on tehtävä liiketoiminnan raaka-ainetta ja mahdollistettava tiedon saatavuus, skaalautuvuus, jalostusmahdollisuudet ja kauppapaikat. Digi-yritysten kasvua on tuettava sääntelyn, verotuksen ja yritysrahoituksen keinoin. Panostukset start-upeihin ja uusiin suomalaisiin ”ubereihin” ovat välttämättömiä. Samalla on huolehdittava siitä, että myös perinteiset toimijat pääsevät digikehitykseen mukaan ja pystyvät toimimaan kasvun ja työllisyyden moottoreina jatkossakin.

Riitta Varpe

Ent. toimitusjohtaja. Vastuu elinkeinopoliittisista asioista 15.6. asti,

Riitta Varpe on toiminut Paltan toimitusjohtajana liiton perustamisesta 2011 lähtien. Koulutustaustaltaan hän on tekniikan lisensiaatti, eMBA ja toiminut työuransa aikana sekä yksityisen vientiteollisuuden että julkisen sektorin johtotehtävissä.

Menossa olevassa elinkeinoelämän murroksessa ja kansainvälisessä kilpailussa ei pärjätä vanhoilla toimintatavoilla. Varpen suuri innostuksen ja inspiraation lähde on puhua palvelujen puolesta ja rakentaa yhdessä Paltan jäsenyritysten ja henkilöstön kanssa Paltaa uuden työn edelläkävijäliitoksi.