En aio olla vanha jarru

Vajaat kymmenen vuotta sitten kysyin Microsoftin toimitusjohtaja Ari Rahkoselta, mikä on tietotekniikka-alan seuraava kuuma juttu. ”Customerization”, tuli hetkeäkään empimättä. Byrokraattisten, säätelevien, ohjeistoja ja sääntöjä kirjoittavien IT-johtaja-kerberoksien aika oli hänen mukaansa ohi. Tietohallinto muuttuisi käyttäjälähtöiseksi ja työkalut räätälöitäisiin käyttäjien osaamisen ja tarpeiden mukaan. Henkilöstö saisi pitkälti itse päättää työvälineistään ja valita itselleen parhaat. Vähän niin kuin aina on saanut päättää, millaisilla kynillä kirjoittaa ja piirtää.

Wau, ihan mullistavaa!

Diginatiivit käyttävät uusimpia mahdollisia laitteita ja niiden yhdistelmiä vapaa-ajallaan. Uusi sukupolvi ei enää suostu tekemään töitä toisen luokan työkaluilla, koska paremmin soveltuviakin on tarjolla. Jos heidän motivaationsa halutaan pitää huipussaan, työvälineiden täytyy tukea sitä. Käyttäjät tulevat mielellään mukaan suunnittelemaan IT-ympäristöä, jotta siitä saadaan organisaation kannalta paras mahdollinen työkaluarsenaali.

Niin ne diginatiivit. Mutta entä me, joille jo telex oli edistyksellistä tekniikkaa? Työurani aikana työ ja sen välineet ovat muuttuneet radikaalisti. Aloitin urani kirjoittamalla tiedotteita Remingtonilla, ja pöydällä oli korjauslakkaa – lokin kakkaa, kuten sitä kutsuttiin. Telefaxin ilmaantuminen toimiston nurkkaan oli suuri tapaus: sillä saattoi lähettää kuvia!

Sitten taloon tuli maaginen 38, IBM:n tietokone ja opettelimme tekstinkäsittelyohjelman. Vieläkin muistan opetuksen, ettei korjatessa kannata pyyhkiä jo oikein kirjoitettuja kirjaimia pois. Menin atk-alalle töihin ja siitähän se varsinainen vyöry alkoi: sähköposti (vax/vms), NMT-puhelin, mikrot, lähiverkot, lerput ja korput, graafinen käyttöliittymä, Ventura, Powerpoint, romput, multimedia, Facebook, Twitter, Instagram, Whatsapp…

Vuonna 1994 konesalin dinosaurusten, keskustietokoneiden, operoijat tulivat kellarista puukengät paukkuen johdon kerrokseen kertomaan: ”Nyt tulee World Wide Web, Internet. Ja se muuttaa maailmaa.”

Olen viime viikkoina taas kasvattanut tavallista reippaammin digiosaamistani ja oppinut käyttämään digityökaluja uudella tavalla. Samalla yritän tarkkailla, kenellä on tämän päivän puukengät jalassaan ja mihin maailma kehittyy.

Digioppiminen on ollut niin kivaa, että aion jatkaa sitä ja hyödyntää oppeja työssäni. Osaamisen kasvaminen pitää fiiliksen nuorekkaana, koska kaikkiin pieniin mutkiin ei tarvitse kysyä diginatiivin apua ja pystyn puhumaan heidän kanssaan ajoittain jopa samaa kieltä. Siistii!

Suomalaiset yritykset eivät ole hyödyntäneet digitalisaatiota parhaalla mahdollisella tavalla. Jarruja löytyy strategiasta, asiakasrajapinnasta ja mistä vain. Paltan vuosi sitten tekemän tutkimuksen mukaan kasvavat yritykset digitalisoivat ja digitalisoivat yritykset kasvavat. Voimakkaasti kasvuhakuisista palveluyrityksistä 68 prosenttia pitää digitalisoimista strategiansa keskiössä. Taantuvista yrityksistä peräti 81 prosenttia ei pidä sitä merkittävänä asiana.

Muutos lähtee ihmisistä – sinusta ja minusta. Digitalisaatiolle yksikin antidigi-ihminen on kapseli syanidia. Koska digiä vastaan ei voi taistella, on parempi kirjautua mukaan joukkoihin. Suomalaiset yritykset eivät menesty, jos ne eivät muutu digiyrityksiksi.

Minä en enää aio opetella uusia työkaluja -toteamuksen kuulee joskus. Se on tyhmä julistus. Meillä senioreilla ei ole varaa ryhtyä digitalisaation hidastajiksi. Kiihdyttäjiä meidän pitäisi olla.

Tarja Virmala

Tarja Virmala on Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL:n toimitusjohtaja. Kahden vehnäterrierin omistajana hän tietää, että vanhakin koira oppii mitä vaan.

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.

Talouden timantti kaipaa hiomista

Kuvittele itsesi 1970-luvulle. Lasse Viren on pinkaissut neljännen kultansa. Radiossa soi Abba. Hippeily on taakse jäänyttä elämää, ja maailma on vakavoitunut kylmän sodan edessä. Öljykriisi nostattaa kaikkien niskakarvoja, sillä koko talous pyörii tavaran himon ja omistamisen ympärillä. Koska tavallisetkin tavarat ovat kalliita, tavaran valmistaminen on haluttu ja tavoiteltu osa globaalia työnjakoa. Pienemmässäkin pitäjässä tupruttaa tehtaan savupiippu.