Faktapohjainen tieto käyttöön työpaikalla

Meillä Sillassa ollaan todellisia työelämän ihmistuntijoita, sillä hoidamme päivittäin noin 80 000 työntekijän ja 90 työehtosopimuksen kautta ilmiöitä, joista yleisesti puhutaan ”trendeinä”. Henkilöstöhallinnon ja palkapalveluiden asiantuntijana elämme mielenkiintoisessa työelämän muutoksen polttopisteessä, jossa digitalisaatio, automatisaatio, siirtyminen tytäryhtiötalouteen ja muut työelämän muutokset kohdentuvat suoraan meihin. Nämä trendit tulevat näkyviksi esimerkiksi silloin, kun työpaikkojen määrä vähentyy tai päätöksenteko siirtyy Suomen rajojen ulkopuolelle.

Meille nämä trendit ovatkin juuri nyt tapahtuvia arjen ilmiöitä.

Olemme jalostaneet meille sadoista tuhansista työsuhteista kertyneen tiedon hyötykäyttöön, ja näemme näiden ja monien muiden ilmiöiden välillä runsaasti erilaisia vahvempia ja heikompia korrelaatioita. Kertyneellä tiedolla olemme esimerkiksi luoneet profiileja irtisanoutuvista, irtisanoutumis- tai työkyvyn menettämisuhan alla olevista, sekä irtisanottavista työntekijöistä.

Jo elämänkokemuksen pohjalta kuulostaa varmasti ymmärrettävältä, että esimerkiksi alle 39-vuotias, työnantajalta viimeisen vuoden aikana koulutusta saanut henkilö ei tule irtisanotuksi tai että palkan suuruus korreloi sairauspoissaolojen määrään. Itseäni on eniten yllättänyt se, että valtaosa irtisanoutumisista yrityksissä tapahtuu kolmen ensimmäisen työvuoden aikana.

Vastaavia esimerkkejä voidaan luoda oikeastaan mistä tahansa mitattavasta työelämän ilmiöstä. Tällöin pääsemmekin kiinnostavimpaan vaiheeseen eli ilmiöiden profilointiin. Profiilien avulla voimme ennustaa tulevaisuutta ja puuttua ongelmakohtiin työelämän kehittämiseksi.

Tiedon paremmalla hyödyntämisellä ja johtamista kehittämällä on mahdollisuus parantaa tuottavuutta ja sitä kautta työelämää.

Suomalainen työ elää vahvassa murroksessa, ja kilpailussa pärjääminen edellyttää tiedolla johtamista ja tiedon parempaa hyödyntämistä. Tiedon avulla tasapäistävistä toimintamalleista voidaan siirtyä toimiviin, kohdennettuihin toimenpiteisiin.

Olemme entistä yksilökeskeisempiä ja tämä tulee ottaa paremmin huomioon. Se, mikä joskus ennen toimi tehtaassa, ei välttämättä nykyisessä palvelu- ja tietotyössä enää toimi.

 

Tatu Tulokas

Sillan toimitusjohtaja Tatu Tulokkaalla on vahva osaaminen ja kokemus henkilöstöjohtamisen ja -kehittämisen alueelta. Aiemmin Tatu on työskennellyt mm. Finnairilla ja Diacorilla henkilöstöjohtamisen eri rooleissa. Silta on suomalainen HR:n ja palkkapalveluiden asiantuntija.

Lisää aiheesta

Sanoista tekoihin

Tänään, perjantaina 18. tammikuuta, on viimeinen varsinainen työpäiväni Paltan viestintäjohtajana. Olo on vähintäänkin ristiriitainen. Jätän merkityksellisen ja ammatillisesti palkitsevan työn ja erinomaisen työyhteisön hypätäkseni työelämän syvään päähän, startup-yrittäjäksi. Päätökseni on yllättänyt, mutta itse asiassa tämä on seurausta Paltan tavoitteiden eteen työskentelemisestä.

Mukana murroksessa: Työnantajat ja työntekijät visioivat yhdessä ICT-alan työ...

Palta ja Ammattiliitto Pro jatkavat tänä syksynä ICT-alan työn tulevaisuus -hanketta.  Hankkeesta sovittiin ensimmäisen kerran vuoden 2016 työehtosopimusneuvotteluissa. Viime vuoden neuvotteluissa sovittiin hankkeen jatkamisesta. Hankkeella pyritään edistämään ICT-alan yritysten tuottavuutta, kilpailukykyä ja työhyvinvointia sekä uuden liiketoiminnan kehittämistä ja siihen liittyvää työpaikkojen syntymistä.

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.