Hallituksella on työkalut kasvun ja työllisyyden vauhdittamiseen

Hallituskauden puolivälin lähestyessä on hyvä tilaisuus tarkistaa missä tavoitteiden osalta mennään ja mitä pitäisi vielä tehdä, jotta toimet ovat vaikuttavia ja tavoitteisiin päästään.

Pääministeri Sipilän hallitusohjelma antoi kaksi vuotta sitten hyvät eväät kuluvalle hallituskaudelle. Työn verotukseen liittyvät toimet ovat tukeneet kotimarkkinakysyntää ja ostovoimaa. Hankintalaki uudistettiin ja hallitus käynnisti kokeiluhankkeita edistääkseen julkisen sektorin digikehitystä. Logistiikan palvelujen kehittämiseksi on vireillä suuria uudistuksia ja sääntelyn keventäminen, sote-uudistus, kuntalaki ja maakuntauudistus ovat prosessissa. Digitalisaation edistäminen ja aineettoman arvonluonnin mahdollisuudet ovat sataneet kiitettävästi palsatilaa.

Hallituskauden puolivälin lähestyessä on hyvä tilaisuus tarkistaa missä tavoitteiden osalta mennään ja mitä pitäisi vielä tehdä, jotta toimet ovat vaikuttavia ja tavoitteisiin päästään.

Maakuntauudistuksessa mahdollisuus 

Suomen julkisen sektorin menojen ja julkisen velan kehityksen kulmakertoimet näyttävät väärään suuntaan. Julkisen sektorin tuottavuuskehitys laahaa negatiivisena –  yksityistä sektoriakin huonompana.

Oikein toteutettuna Sote- ja maakuntauudistuksessa on kuitenkin tuhannen taalan paikka korjata suunta ja organisoida palveluprosessit tehokkaasti, laadukkaasti ja asiakkaita kuunnellen. Edellytyksenä kuitenkin on, että toimintatavat, prosessit ja johtaminen uudistetaan ja digitalisaation mahdollisuudet ja uusin teknologia otetaan käyttöön.  Tähän tarvitaan pitkäjänteistä yksityisen ja julkisensektorin yhteistyötä.

Parhaat ratkaisut löytyvät kilpailluilta markkinoilta. Maakuntauudistuksen yhteydessä palvelutuotantoon ei saa rakentaa avointa kilpailua estäviä palvelukeskuksia tai kuntien omistamia inhouse-yhtiöitä. Organisoinnissa on huomioitava tehokkaat ja viimeistä teknologiaa hyödyntävät tukipalvelut, joiden paras osaaminen, laatu ja hinta arvioidaan reilun kilpailun kautta.

Julkiset hankinnat ovat noin 35 -38 mrd. euroa vuodessa. Jos tästä esimerkiksi 5 prosenttia suunnattaisiin innovatiivisiin uutta luoviin kokeiluihin, se loisi hyvän pohjan uudenlaiselle kokeilevalle innovaatiopolitiikalle ja referenssejä kansainvälisesti kasvavalle palveluliiketoiminnalle. Äskettäin uudistettu hankintalaki mahdollistaa erilaiset kehityskumppanuudet.  Kunnille tulisi asettaa kannusteet ja tavoitteet hankintalain suomien mahdollisuuksien täysimääräiseen soveltamiseen.

Vaikuttavuutta elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan

Suomen vahvuus on perustunut pitkäjänteisiin innovaatiopanostuksiin ja erinomaisesti toimivaan yritysten ja yliopistomaailman yhteistyöhön. Tästä ainutlaatuisesta kulttuurista tulee pitää kiinni. Riski on kuitenkin suuri, sillä kun verrataan julkisen rahoituksen osuutta yritysten tutkimus- ja kehitysmenoissa, Suomi on tällä hetkellä OECD:n häntäpäässä. Innovaatiotoiminnan säästöt ovat omaan jalkaan sahaamista: julkisten menojen hetkelliset säästöt näkyvät muutaman vuoden päästä pitkäkestoisena miinuksena budjetin tulopuolella.

Vaalikeskusteluissa 2015 kaikki puolueet olivat yhtä mieltä siitä, että vähämerkityksellisistä yritystuista leikataan. Nyt on tekojen aika. Yritystuet tulee arvioida vaikuttavuuden ja uudistamisen näkökulmasta, karsia turhat pois ja suunnata resurssit rakenteita uudistaviin ja uutta luoviin hankkeisiin.

Erilaisissa arvioissa muita kuin uusiutumista, markkinapuutteita tai kilpailukykyä kehittäviä suoria yritystukia on tällä hetkellä vähintäänkin 600 miljoonaa euroa. Jokaiselle tuelle löytyy aina puolustaja, mutta 150 miljoonan euron uudelleensuuntaaminen on täysin realistinen toimenpide. Tarvitaan vain poliittista rohkeutta luottaa asiantuntija-arvioihin ja suunnata resurssit uudestaan.

Veroratkaisut tukemaan digikehitystä ja kasvua

Paltan selvityksen mukaan 96 prosenttia voimakkaasti kasvavista yrityksistä perustaa liiketoimintansa, tarjoomansa ja/tai asiakkaan lisäarvon tavalla tai toisella digitalisaation mahdollisuuksiin. Kasvu ja digitalisaatio kulkevat käsi kädessä, minkä vuoksi on välttämätöntä, että myös veroratkaisut edistävät digikehitystä.

Digitalisaation myötä myös toimialarajat hämärtyvät. Enää ei ole mitään perusteita sille, että kansainvälisesti kasvavat palveluyritykset maksavat seitsemän kertaa enemmän sähköveroa kuin teolliset yritykset, ja digituotteiden arvonlisävero on korkeampi kuin vastaavissa fyysisissä tuotteissa.

Hallitus on tehnyt erinomaisia päätöksiä työn verotuksen alentamisesta ja tällä linjalla on jatkettava. Jos yritysverotusta on mahdollista alentaa, olisi se kohdennettava yhteisöveroon. Kansallisomaisuuden karttumisen takia pienet osingot on saatettava verovapaaksi. Listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristäminen olisi myrkkyä yrittäjyydelle ja omistajayritysten ja startupien sijoittumiselle Suomeen.

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja dynamiikkaa talouteen sääntelyä keventämällä

Voiko sääntelyn purkamista vastustaa? Lait on poikkeuksetta säädetty historian kokemuksista, ei tulevaisuuden mahdollisuuksiin perustuen. Teknologia vanhenee noin kolmessa vuodessa, minkä seurauksena aikanaan hyväksi todetut lait, asetukset ja viranomaistoiminnot laahaavat auttamatta perässä.

Joustavuutta ja uusia innovaatioita tukeva toimintaympäristö luodaan uudenlaisella kokeiluihin kannustavalla kulttuurilla. Puretaan siis sääntelytaakkaa siirtymällä luvanvaraisuudesta ilmoitusmenettelyyn ja itsesäätelyyn. Kehitetään viranomaisprosesseja, varmistetaan tarkat toimintaohjeet ja koko maahan yhtäläiset lainsäädännön tulkinnat. Hyödynnetään EU-direktiivien soveltamisessa kansallinen liikkumavara. Kohdennetaan valvonta sinne, missä yhteiskunnan kannalta suurimmat riskit piilevät.

Tämän lisäksi yrittäminen on tehtävä helpoksi. Kevennetään työnantajavelvoitteisiin kuuluvaa raportointia ja puretaan yleislainsäädännön kanssa päällekkäistä sektorilainsäädäntöä. Annetaan tilaa uusille teknologioille ja palvelumalleille, mutta puretaan samalla perinteisiä toimialoja rasittavaa sääntelyä. Laitetaan kaikki toimijat samalle viivalle.

Kilpailukykyä työmarkkinoiden joustoista

Työ on murroksessa. Suomalaisista noin kolmannes työskentelee ammateissa, jotka tullaan automatisoimaan. Työtä tehdään kansainvälisissä verkostoissa, yrittäjämuotoinen työ lisääntyy ja vastuu ammattitaidon jatkuvasta kehityksestä korostuu.

Meillä Suomessa on työlainsäädäntöä, joka juontaa juurensa jopa 40-luvulta, ajalta jolloin alkutuotannon osuus työllisistä oli noin 50 prosenttia ja teollisen jalostuksen 23 prosenttia. Nyt vastaavat luvut ovat 5 ja 22. On selvää, että myös työmarkkinoiden toimintatapojen ja neuvottelukulttuurin on uudistuttava 2010-luvun tarpeisiin. Yritysten tarpeet edellyttävät yrityskohtaisia työn tekemisen malleja ja paikallista sopimista.

Työ on jatkuvaa oppimista, johon myös työmarkkinoiden, työn välistyksen ja ammatillisen koulutuksen tulee sopeutua. Työn vastaanottaminen on oltava aina kannattavaa. Ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen rakenteellista uudistusta on jatkettava, kehittämällä esimerkiksi vuorotteluvapaajärjestelmästä aktiivinen tapa osaamisen kehittämiseen.

Suomeen syntyy vähemmän ihmisiä kuin kuolee ja työssäkäyvän väestön määrä vähenee. Tarvitsemme työikäisiä maahanmuuttajia, minkä vuoksi maahanmuuttajien työvoiman saatavuusharkinta on poistettava. Tehoa työnvälitykseen saadaan lisäämällä P&P-yhteistyötä.

Alustatalouden myötä yhä enemmän työtä tehdään yrittäjämuotoisesti usealle työnantajalle. Yrittäjämuotoiseen työhön liittyvät tulkinnat edellyttävät pikaista selkeytystä niin verotuksen, työeläkkeiden kuin työttömyysturvan suhteen.

Palveluihin kannattaa panostaa

Palvelujen rooli kansantaloudessa on kiistaton ja kasvaa koko ajan. Palvelut ovat pitäneet laman aikana Suomen työttömyyskehityksen kurissa.  2000-luvulla yksityisen palvelusektorin työpaikkoja on syntynyt yli 200 000 ja viennin kasvusta yli 70 prosenttia on tullut palveluviennistä. Vielä tärkeämpää on huomioida palveluviennin kotimainen arvonlisä, joka on yli 80 prosenttia kun vastaava luku teollisuusviennissä on alle 60.

Digitaalisessa maailmassa ei ole kansallista liigaa. Kaikki, myös perinteiset palvelut, kohtaavat kansainvälisen kilpailun. Ei ole siis turhaa peräänkuuluttaa panostuksia palvelujen kilpailu- ja kasvun edellytyksiin.

Oheisesta linkistä löydät Paltan terveiset Sipilän hallituksen puolivälitarkasteluun ja niitä tukevaa fakta-aineistoa:

Paltan terveiset hallituksen puoliväliarviointiin

Riitta Varpe

Ent. toimitusjohtaja. Vastuu elinkeinopoliittisista asioista 15.6. asti,

Riitta Varpe on toiminut Paltan toimitusjohtajana liiton perustamisesta 2011 lähtien. Koulutustaustaltaan hän on tekniikan lisensiaatti, eMBA ja toiminut työuransa aikana sekä yksityisen vientiteollisuuden että julkisen sektorin johtotehtävissä.

Menossa olevassa elinkeinoelämän murroksessa ja kansainvälisessä kilpailussa ei pärjätä vanhoilla toimintatavoilla. Varpen suuri innostuksen ja inspiraation lähde on puhua palvelujen puolesta ja rakentaa yhdessä Paltan jäsenyritysten ja henkilöstön kanssa Paltaa uuden työn edelläkävijäliitoksi.

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Kasvun hidastuminen yllättää yritykset

Talouden ennustaminen näyttää vaikeammalta kuin pitkään aikaan. Suomessa yritysten kasvu on vielä vahvaa, mutta näkymät ovat heikentyneet selvästi. Palvelualan yritysten kasvu ja työllistäminen ovat jatkuneet kesän jälkeen ripeänä. Arvioimme, että palvelujen kasvu jatkuu myös matalasuhdanteessa. Suomalaisten palvelujen vienti vetää jopa yli kansainvälisen kysyntäpotentiaalin.

Työaikalakiesitys pettymys, ei vastaa käytännön työelämän tarpeisiin

Palvelualojen työnantajat Palta ry, Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry sekä Kaupan liitto ry ovat pettyneitä työaikalakiehdotuksen sisältöön ja pitävät tärkeänä, että esitystä muutettaisiin edunkuntakäsittelyssä vähintään siten, että nykylain mukaiset mahdollisuudet työajan järjestämiseen säilyisivät.

PALTA ry budjettiriihestä: Hallituksen panostukset osaamiseen ja tulevaisuude...

Budjettiriihessä esiin nostetut, vielä tämän vuoden puolella lisäbudjetilla kohdistettavat panostukset jatkuvan oppimisen toteuttamiseen ovat hyvä alku. Toivottavaa olisi kuitenkin, että jatkuvan oppimisen reformiin suunnattaisiin tulevina vuosina lisää resursseja, joilla luotaisiin alustaa uudenlaiseen työelämälähtöiseen osaamisen kehittämiseen työurien aikana. Osaajapulaa on havaittavissa kaikilla palvelutoimialoilla.

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.