Jakamistalous on tällä hetkellä talouden kuuma teema, joka jakaa yrityskentässä mielipiteitä vahvasti puolesta ja vastaan. Perinteiset yritykset pitävät ääntä kilpailun vääristymisestä ja jakamistalouden toimijat taas valittelevat markkinoille pääsyn esteistä. Fakta kuitenkin on se, että jakamistalous, tai samasta ilmiöstä puhuttaessa käytetyt termit vaihdanta-, vertais-, välitys- tai yhteistyötalous, yleistyy ja kasvaa nopeasti kaikkialla maailmassa.

EU:ssa jakamistalouden liikevaihto on lähes tuplaantunut vuosina 2014–2015. Raju kasvu ei ole johtunut vain paljon julkisuutta saaneista Uberistä ja Airbnb:stä, vaan useista muistakin internetiä ja digitalisaatiota hyödyntävistä palvelumalleista ja sovellutuksista, jotka ovat mahdollistaneet ihmisten ja yritysten omaisuuden, resurssien, ajan ja taitojen jakamisen ja hyödyntämisen aiempaa tehokkaammin.

Kuluttajan näkökulmasta jakamistalous lisää valinnanmahdollisuuksia ja alentaa hintoja. Jakamistaloutta voidaan pitää kilpailua lisäävänä tekijänä, sillä se edistää perinteisten liiketoimintamallien kehittämistä. Yhteiskunnan kokonaisedun ja yritystoiminnan reilun kilpailuolosuhteiden osalta on kuitenkin tärkeä varmistaa, ettei jakamistaloudesta synny Suomessa rinnakkaista ja epävirallista taloutta. Verot on maksettava, joko yritys- tai henkilöverotuksen kautta, ja jakamistalouden palvelukäyttäjien turvallisuus on varmistettava. Jakamistalouden sääntelyä siis tarvitaan jonkin verran, mutta sille on löydettävä turvallisuuden tai yleisen edun kaltaiset vahvat perusteet.

Suomessa lainsäätäjä tulee ottamaan ensimmäistä kertaa lainsäädännössä kantaa jakamistalouteen ja sen säätelyyn LVM:n johdolla laadittavassa liikennekaaressa, jolla liikennemarkkinoiden sääntely pyritään kokoamaan ja yhtenäistämään. Liikennekaarella pyritään myös edistämään uuden teknologian, digitalisaation ja uusien jakamistalouteen perustuvien liiketoimintakonseptien käyttöönottoa.

Yhdeksi liikennekaaren eniten puhuttavista ja kiistellyistä aiheista on noussut eri toimijoiden suhtautuminen liikennekaaressa ehdotettuun rajaan ammattimaisen ja ei-ammattimaisen toiminnan välille. Liikennekaariluonnoksessa rajaksi on kaavailtu 10 000 euroa 12 kuukaudessa. Ammattimaiseen henkilöiden tai tavaroiden kuljettamiseen vaadittaisiin tavara-, henkilö- tai taksiliikennelupa. Ei-ammattimaiseen (alle 10 000 eur/12 kk) toimintaan ei vaadittaisi liikenneviranomaisen lupaa.

Palta katsoo 20.5.2016 liikennekaaresta antamassaan lausunnossa, että esitetty ammattimaisen ja ei-ammattimaisen toiminnan välille on Paltan edustaminen toimialojen osalta kannatettava ja se luo edellytyksiä kokeilukulttuurille ja palveluille, joissa voidaan hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia.

Suomessa yrityskentän toimijoiden kannattaa olla hereillä jakamistalouden mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Muuten mahdollisuuden käyttää joku ulkomainen taho.

Petri Laitinen

Toimialapäällikkö, logistiikka

Petri Laitinen toimii Paltan elinkeinopoliittisessa yksikössä logistiikan toimialapäällikkönä sekä Paltan jäsenyhdistys Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton toimitusjohtajana. Laitinen on oikeustieteen maisteri ja perehtynyt monipuolisesti logistiikan ja liikenteen eri sektoreihin.