Jakamistalous etenee vauhdilla

Jakamistalous on tällä hetkellä talouden kuuma teema, joka jakaa yrityskentässä mielipiteitä vahvasti puolesta ja vastaan. Perinteiset yritykset pitävät ääntä kilpailun vääristymisestä ja jakamistalouden toimijat taas valittelevat markkinoille pääsyn esteistä. Fakta kuitenkin on se, että jakamistalous, tai samasta ilmiöstä puhuttaessa käytetyt termit vaihdanta-, vertais-, välitys- tai yhteistyötalous, yleistyy ja kasvaa nopeasti kaikkialla maailmassa.

EU:ssa jakamistalouden liikevaihto on lähes tuplaantunut vuosina 2014–2015. Raju kasvu ei ole johtunut vain paljon julkisuutta saaneista Uberistä ja Airbnb:stä, vaan useista muistakin internetiä ja digitalisaatiota hyödyntävistä palvelumalleista ja sovellutuksista, jotka ovat mahdollistaneet ihmisten ja yritysten omaisuuden, resurssien, ajan ja taitojen jakamisen ja hyödyntämisen aiempaa tehokkaammin.

Kuluttajan näkökulmasta jakamistalous lisää valinnanmahdollisuuksia ja alentaa hintoja. Jakamistaloutta voidaan pitää kilpailua lisäävänä tekijänä, sillä se edistää perinteisten liiketoimintamallien kehittämistä. Yhteiskunnan kokonaisedun ja yritystoiminnan reilun kilpailuolosuhteiden osalta on kuitenkin tärkeä varmistaa, ettei jakamistaloudesta synny Suomessa rinnakkaista ja epävirallista taloutta. Verot on maksettava, joko yritys- tai henkilöverotuksen kautta, ja jakamistalouden palvelukäyttäjien turvallisuus on varmistettava. Jakamistalouden sääntelyä siis tarvitaan jonkin verran, mutta sille on löydettävä turvallisuuden tai yleisen edun kaltaiset vahvat perusteet.

Suomessa lainsäätäjä tulee ottamaan ensimmäistä kertaa lainsäädännössä kantaa jakamistalouteen ja sen säätelyyn LVM:n johdolla laadittavassa liikennekaaressa, jolla liikennemarkkinoiden sääntely pyritään kokoamaan ja yhtenäistämään. Liikennekaarella pyritään myös edistämään uuden teknologian, digitalisaation ja uusien jakamistalouteen perustuvien liiketoimintakonseptien käyttöönottoa.

Yhdeksi liikennekaaren eniten puhuttavista ja kiistellyistä aiheista on noussut eri toimijoiden suhtautuminen liikennekaaressa ehdotettuun rajaan ammattimaisen ja ei-ammattimaisen toiminnan välille. Liikennekaariluonnoksessa rajaksi on kaavailtu 10 000 euroa 12 kuukaudessa. Ammattimaiseen henkilöiden tai tavaroiden kuljettamiseen vaadittaisiin tavara-, henkilö- tai taksiliikennelupa. Ei-ammattimaiseen (alle 10 000 eur/12 kk) toimintaan ei vaadittaisi liikenneviranomaisen lupaa.

Palta katsoo 20.5.2016 liikennekaaresta antamassaan lausunnossa, että esitetty ammattimaisen ja ei-ammattimaisen toiminnan välille on Paltan edustaminen toimialojen osalta kannatettava ja se luo edellytyksiä kokeilukulttuurille ja palveluille, joissa voidaan hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia.

Suomessa yrityskentän toimijoiden kannattaa olla hereillä jakamistalouden mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Muuten mahdollisuuden käyttää joku ulkomainen taho.

Petri Laitinen

Toimialapäällikkö, logistiikka

Petri Laitinen toimii Paltan elinkeinopoliittisessa yksikössä logistiikan toimialapäällikkönä sekä Paltan jäsenyhdistys Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton toimitusjohtajana. Laitinen on oikeustieteen maisteri ja perehtynyt monipuolisesti logistiikan ja liikenteen eri sektoreihin.

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Kasvun hidastuminen yllättää yritykset

Talouden ennustaminen näyttää vaikeammalta kuin pitkään aikaan. Suomessa yritysten kasvu on vielä vahvaa, mutta näkymät ovat heikentyneet selvästi. Palvelualan yritysten kasvu ja työllistäminen ovat jatkuneet kesän jälkeen ripeänä. Arvioimme, että palvelujen kasvu jatkuu myös matalasuhdanteessa. Suomalaisten palvelujen vienti vetää jopa yli kansainvälisen kysyntäpotentiaalin.

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.

Talouden timantti kaipaa hiomista

Kuvittele itsesi 1970-luvulle. Lasse Viren on pinkaissut neljännen kultansa. Radiossa soi Abba. Hippeily on taakse jäänyttä elämää, ja maailma on vakavoitunut kylmän sodan edessä. Öljykriisi nostattaa kaikkien niskakarvoja, sillä koko talous pyörii tavaran himon ja omistamisen ympärillä. Koska tavallisetkin tavarat ovat kalliita, tavaran valmistaminen on haluttu ja tavoiteltu osa globaalia työnjakoa. Pienemmässäkin pitäjässä tupruttaa tehtaan savupiippu.