Joustavuutta ja uutta ajattelua digiyhteiskunnan sääntelyyn

Maailma digitalisoituu, halusimme tai emme. Siksi pienen ja globaalista taloudesta riippuvaisen maamme kansallisena strategiana tulee olla vahva pyrkimys digitaalisuuden edelläkävijäksi. On perusteltua ottaa kaiken yhteiskunnallisen kehittämisen lähtökohdaksi "digital first" -periaate. Menestyminen edellyttää vanhojen toimintatapojen rohkeaa haastamista ja myös lainsäädännön kehittämisen tulee tukea tätä tavoitetta.

Millaista lainsäädäntöä digitalisoituva maailma sitten tarvitsee? Digitalisaatiolla voidaan tarkoittaa joko nykyisten toimintamallien ja prosessien digitalisointia tai kokonaan uusien digitaalisten liiketoimintamallien luomista. Näistä ensin mainitussa tapauksessa on pääosin mahdollista toimia vallitsevalla sääntelymallilla. Sen sijaan jälkimmäinen edellyttää uutta ajattelua ja on näin huomattavasti haastavampaa. Nykyiset sääntelymallit sopivat valitettavan huonosti uudenlaisen liiketoiminnan kehykseen.

Paljon käytetty ja ymmärrettävä esimerkki kokonaan uudesta digitaalisesta liiketoimintamallista löytyy taksimarkkinasta: uudella, laillisuuden rajamailla olevalla liiketoimintamallilla perinteiselle taksimarkkinalle tullut Uber on haastanut koko toimialan pelisäännöt. Vakiintuneiden toimijoiden kehittämä Valopilkku-sovellus taas edustaa tässä mielessä olemassa olevien prosessien digitalisointia, ja sen tavoitteena onkin toimia vakiintuneella toimintamallilla, mutta aiempaa tehokkaammin.

Regulaatio tukemaan uusia digitaalisia toimintamalleja

Suomalaiset yritykset ovat tähän mennessä menestyneet erityisen hyvin digitaalisten perusedellytysten kuten tietoliikenneverkkojen ja -laitteiden rakentajana. Tulevaisuuden kasvu ja menestys perustuvat kuitenkin uudenlaisten digitaalisten palvelu- ja liiketoimintainnovaatioiden luomiseen. Tässä suomalaiset eivät ole olleet parhaimmillaan.

Lainsäädännön näkökulmasta voidaan nähdä kaksi ääripäätä. Toisessa valjastetaan regulaatio tukemaan uusien digitaalisten toimintamallien luomista. Tämän mallin kulmakivinä ovat kilpailu ja yritysten kannustaminen sen avulla kasvuun ja sitä kautta innovaatioihin. Toinen ääripää on käyttää sääntelyä suojelemaan vallitsevia liiketoimintamalleja. Pienenä ja avoimena taloutena Suomen tulisi ehdottomasti valita ensimmäinen vaihtoehto.

Tulevaisuuden digitaalista kehitystä on täysin mahdoton ennustaa. Sen vuoksi on mahdoton myöskään tunnistaa etukäteen tulevaisuudessa mahdollisesti eteen tulevia ongelmia ja tehdä niitä ajatellen toimivaa sääntelyä jo nyt. Ajattelu pitää muuttaa päinvastaiseksi: ratkaistaan ongelmia lainsäädännön keinoin vasta sitten, kun niitä ilmenee.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tavoitteena tulee olla normien purkaminen sekä analogisen maailman käytäntöjen ensisijaisuuden poistaminen ja uusien mahdollisuuksien luominen digitaalisille käytännöille.

Erityissääntelystä yleissääntelyyn

Sääntelystä puhuttaessa keskeisenä periaatteena tulisi pitää siirtymistä eri toimialojen erityissääntelystä yleissääntelyyn. Yleisen kuluttajasuojan ja kilpailulainsäädännön tulisi olla digitaalisessa maailmassa kaikilla toimialoilla pääsääntö. Hyvä esimerkki tästä on perinteinen teletoiminta, jossa jo nyt toimitaan markkinaehtoisesti ja siksi erityislainsäädännöstä tulisi asteittain luopua.

Toimijoille, niin vanhoille kuin uusillekin, tulee taata yhdenvertaiset kilpailuolosuhteet. Parhaiten tämä tehdään purkamalla normeja vakiintuneilta toimijoilta, ei niin, että nykyisiä normeja suunnataan rasittamaan uusia toimijoita ja uudenlaisia innovaatioita.

Julkisen vallan tulisi toimia liiketoimintakehityksen mahdollistajana ja vain välttämättömistä asioista, kuten rajallisina luonnonvaroina pidettävien taajuuksien käytöstä, olisi järkevää säätää normeilla. Hyviä esimerkkejä julkisen vallan roolista liiketoiminnan mahdollistajana ovat muun muassa julkisten tietovarantojen avaaminen kaupallisille yrityksille sekä innovatiivisia hankintoja tukeva lainsäädäntö.

Sääntelyn tulee aina kannustaa toimijoita kasvun hakemiseen ja tämä on paras kannuste myös uusille innovaatioille. Eri toimialojen määrälliseen sääntelyyn perustuvat toimintamallit eivät istu nykyiseen digitaaliseen maailmaan ja niistä tulee luopua. Parhaillaan työpöydällä oleva liikennekaari ja sen esitykset ovat hyviä esimerkkejä oikeanlaisesta sääntelystä. Sen sijaan apteekkitoiminnassa oikeuksien määrään liittyvä sääntely estää edelleen tehokkaasti uusien digitalisaatiota edistävien innovaatioiden syntyä.

Oikeanlainen sääntely tukee ja kannustaa kokeiluihin kaikilla toimialoilla.

Kirjoittaja Petri Aaltonen toimii Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry:n toimitusjohtajana.

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.

Talouden timantti kaipaa hiomista

Kuvittele itsesi 1970-luvulle. Lasse Viren on pinkaissut neljännen kultansa. Radiossa soi Abba. Hippeily on taakse jäänyttä elämää, ja maailma on vakavoitunut kylmän sodan edessä. Öljykriisi nostattaa kaikkien niskakarvoja, sillä koko talous pyörii tavaran himon ja omistamisen ympärillä. Koska tavallisetkin tavarat ovat kalliita, tavaran valmistaminen on haluttu ja tavoiteltu osa globaalia työnjakoa. Pienemmässäkin pitäjässä tupruttaa tehtaan savupiippu.