Julkishallinnon digitalisaatiossa hyödynnettävä vahvemmin muiden maiden hyviä käytäntöjä

Hallitus julkisti 17.2 toimenpideohjelman kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi. Toimenpideohjelma liittyy hallituksen kärkihankkeeseen, jonka tavoitteena on vähentää julkisen talouden kustannuksia 1 miljardilla eurolla. Samalla hallitus totesi, että jatkossa tarkastellaan myös, miten digitalisaation hyödyntämisellä saavutetaan säästöjä julkishallintoon.

Tulevassa työssä hallituksen tulisi ottaa kaksi uutta näkökulmaa jatkotyöhön koskien julkishallinnon digitalisoimista:

  1. Kansainvälinen benchmarktieto vahvemmin päätöksenteon pohjaksi
  2. Ja nopeilla liikkeillä hyvät käytänteet toimeen Suomessa

Eri Euroopan maissa on meneillään paljon hyviä hankkeita koskien julkishallinnon digitalisaatiota. Suomessa on puhuttu viime aikoina lähinnä Virosta ja Viron sähköisten palveluiden väylästä, X-roadista. Kannattaa kuitenkin katsoa muuallekin kuin Suomenlahden eteläpuolelle. Nostan esimerkkeinä Iso-Britannian ja Ruotsin. Molemmissa maissa digitalisaatio on otettu vahvaksi hallituksen agendalle ja toimia johdetaan keskitetysti.

Iso-Britannian hallitus on palkannut ”iskuryhmän” viemään eteenpäin julkishallinnon digihankkeita suoraan hallituksen alaisuudessa. Yksi esimerkki uudistuksista on avoin tietopankki www.gov.uk/performance/services, jossa julkaistaan julkisten palveluiden kustannuksia per suorite. Suomen pitäisi ottaa tästä mallia kun mietitään, millä tavalla julkisten palveluiden kustannuksia avataan kansalaisten tietoon. Meillä VM aikoo sälyttää tämän jo kolmessa hallitusohjelmassa olleen tavoitteen Tilastokeskuksen vastuulle – Iso-Britannian malli olisi nopeampi tie!

Ruotsissa taas hallitus on koonnut yhteen tietokantaan kaikki toimet ja hankkeet, joita yhteiskunnassa tehdään koskien julkista sektoria ja digitalisaatiota. Toimia koordinoi hallituksen alainen ”Digitaliseringskomissionen”, jonka sivustolta http://digitalasverige.se/ voi löytää kaiken tiedon loogisesti. Tällä tavoin vältetään se, että useat tahot tekevät samankaltaista, päällekkäistä kehitystyötä. Resursseja voidaan kohdentaa järkevästi ja digitalisaatiohankkeista saa ajantasaista tietoa.

Suomessa on hallituksella käynnissä useita digihankkeita eri ministeriöissä. Länsinaapurin malli auttaisi varmasti koko suomalaista yhteiskuntaa kokonaiskuvan hahmottamisessa.

 

Hallituksen toimenpideohjelma kuntien hallinnon keventämiseksi

Tuomas Telkkä

Johtava asiantuntija, elinkeinopolitiikka

Tuomas Telkkä on Paltan elinkeinopolitiikan asiantuntija. Tuomaksen kiinnostuksen kohteita ovat muun muassa palvelutalous ja yhteiskunnan rakennemuutokset. Asiantuntijana hän on erikoistunut mm. digitalisaatiokysymyksiin, hankinta- ja kilpailuasioihin sekä koulutus- ja innovaatiopolitiikkaan.

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.

Talouden timantti kaipaa hiomista

Kuvittele itsesi 1970-luvulle. Lasse Viren on pinkaissut neljännen kultansa. Radiossa soi Abba. Hippeily on taakse jäänyttä elämää, ja maailma on vakavoitunut kylmän sodan edessä. Öljykriisi nostattaa kaikkien niskakarvoja, sillä koko talous pyörii tavaran himon ja omistamisen ympärillä. Koska tavallisetkin tavarat ovat kalliita, tavaran valmistaminen on haluttu ja tavoiteltu osa globaalia työnjakoa. Pienemmässäkin pitäjässä tupruttaa tehtaan savupiippu.