Kaksi kysymystä tulevaisuuden johtajalle

Moderni innovaatiojohtaminen on sinänsä helppo määritellä. Se on tavoitteen väsymätöntä, sinnikästä selkeyttämistä itselle ja muille.

Kun Steve Jobsilla oli visio iPhoneksi, hän antoi organisaatiolle suuntaviivat: 9 mm paksu laite, jossa on lasinen kansi. Ja koska tähän oli perusteensa, 9 millimetriä tarkoitti todella 9 millimetriä eikä yksitoista. Se on tavoite eikä palaverihortoilua siinä toivossa, että joku johtoryhmästä lopulta keksisi jotain.

Älkää uskoko puheita itseohjautuvista asiantuntijaorganisaatioista, ne ovat hippien keksimää hölynpölyä. Mitä enemmän asiantuntijoiden osaaminen syvenee ja erikoistuu, sitä enemmän tarvitaan kapellimestari, joka luo tempon ja tulkinnan – kokonaisuuden.

Tulevaisuuden johtajalla on kaksi ylivertaisen tärkeää kysymystä ratkaistavaksi. Yksi: Miten hallitsemme tuottavuuseroja eri työntekijöiden välillä? Kaksi: Miten rajaamme inhimillisen luovuuden hallittaviksi ja tuottaviksi paloiksi? Melkein kaiken muun voi jättää koneille.

Keskustelu robotiikan ja keinoälyn vaikutuksista kulkee usein akselilla ”kone vai ihminen”. Aiheellisempi kysymys olisi miettiä mitä seuraa koneen ja ihmisen yhdistelmästä. Se antaa mahdollisuuden supertuottavuudelle, jossa yksi ihminen voi olla 20 kertaa tehokkaampi kuin kollega seuraavalla jakkaralla.

Onko organisaatiosi valmis sietämään kasvavia tehokkuuseroja ja siitä seuraavia vaatimuksia palkitsemisesta? Onko kannustejärjestelmäsi valmis tähän? Ja osaatko johtaa niin, että erot eivät synnytä sisäistä korroosiota, epäreiluuden tunnetta? Jos vastasit yhteenkin kysymykseen kieltävästi, olet jo vaikeuksissa.

Hyvän tavoitteen pitää olla oikein mitoitettu ja kommunikoitavissa.  Tavoitteiden pitää olla haastavia, mutta ei liian kovia tai liian löysiä. Ja jos en pysty kertomaan eteenpäin lähimmän vuoden tavoitettani kahdella normaalimittaisella virkkeellä, maali on huonosti asetettu. Väitän, että 88 % meistä ei pysty tähän.

Jos asetit tavoitteen lepsusti, et tee mitään seurannallakaan. Jos tavoite on huono, se ei synnytä innovaatioita vaan epävarmaa sekoilua.

Tämä blogi on osa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n Tulevaisuuden johtajuus -kirjoitussarjaa. Lue myös Matti Apusen essee Antakaa minulle rajat! 

Sarjan pääsivulle pääset tästä Tulevaisuuden johtajuus.

Kirjoitussarjan kuvat: Aleksi Poutanen. Matti Apusen lähikuva: Matti Rajala.

Matti Apunen

Matti Apunen on Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n johtaja ja Aamulehden entinen vastaava päätoimittaja. Hän on ainoa Tampereen yliopiston tuottama republikaani.

Lisää aiheesta

Sanoista tekoihin

Tänään, perjantaina 18. tammikuuta, on viimeinen varsinainen työpäiväni Paltan viestintäjohtajana. Olo on vähintäänkin ristiriitainen. Jätän merkityksellisen ja ammatillisesti palkitsevan työn ja erinomaisen työyhteisön hypätäkseni työelämän syvään päähän, startup-yrittäjäksi. Päätökseni on yllättänyt, mutta itse asiassa tämä on seurausta Paltan tavoitteiden eteen työskentelemisestä.

Mukana murroksessa: Työnantajat ja työntekijät visioivat yhdessä ICT-alan työ...

Palta ja Ammattiliitto Pro jatkavat tänä syksynä ICT-alan työn tulevaisuus -hanketta.  Hankkeesta sovittiin ensimmäisen kerran vuoden 2016 työehtosopimusneuvotteluissa. Viime vuoden neuvotteluissa sovittiin hankkeen jatkamisesta. Hankkeella pyritään edistämään ICT-alan yritysten tuottavuutta, kilpailukykyä ja työhyvinvointia sekä uuden liiketoiminnan kehittämistä ja siihen liittyvää työpaikkojen syntymistä.

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.