Kauan odotettu talouskasvu helpottaa talouden uudistusten tekemistä. Päätöksenteon se tekee vaikeammaksi.

Globaalin noususuhdanteen aallot rantautuivat vihdoin Suomeen. Suomen talouden kasvu on saatu kunnolla käyntiin. Talouden ennusteessa on aurinkoinen rantakeli ja talouskasvun hedelmät kypsyvät.

Kuulostaa hyvältä. Suorastaan liian hyvältä? Suomen talous kasvaa juuri nyt potentiaalinsa yläpuolella. Talouden hyvä kehitys on kaikissa muodoissaan tervetullutta, mutta sama kasvu ei jatku pitkään. Talouden fundamentit – tuottavuus ja työllisyys – eivät vielä ole nähneet auringon valoa. Suomen talouskasvulla on edelleen tasan samat rajoitteet kuin ennen alkuvuoden hyvien, lähes 3 prosentin bkt:n kasvulukujen julkistamista. Nykyisillä asetuksilla Suomen talous ei voi pitkällä aikavälillä kasvaa juuri 2 prosenttia kovempaa.

Kovempaan talouskasvuun on mahdollisuuksia, mutta silloin edelleen haurasta talouskasvua ei voi ulosmitata palkankorotuksilla nyt.

Vuonna 2007 työmarkkinoilla sovittiin jälkikäteen arvoituna erittäin suuret palkankorotukset. Sen jälkeen tapahtui pahin mahdollinen. Maailma syöksyi finanssikriisiin. Tapahtumien seurauksena Suomella on edelleen vakava kilpailukykyongelma. Käytännössä Suomi otti vuonna 2007 työmarkkinoilta kilpailukykyvelkaa, josta on toistaiseksi maksettu vasta korkoja.

Vuonna 2017 ollaan saman tyyppisessä valintatilanteessa. Tämän syksyn palkkaratkaisut määrittelevät työllisyyden ja talouskasvun kehityksen pitkälle tulevaisuuteen. Riittääkö nyt maltti tukea heikkoa taloutta ja odottaa kypsempää ajankohtaa kasvun hedelmien poimimiseksi? Riittääkö Suomella tahtoa uudistua ja päästä jopa finanssikriisiä edeltävään elämäntapaan kiinni? Voitot oikeista valinnoista tai lasku vääristä päätöksistä tulee lopulta jokaisen suomalaisen pöytään.

Kaikki velka on maksettava joskus takaisin – niin myös vuonna 2007 hankittu kilpailukykyvelka. Se lasku erääntyy viimeistään vuonna 2025, jolloin Suomessa on Tampereen väkiluvun verran enemmän eläkeläisiä huollettavana. Globaali suhdannetilanne kypsyy pikkuhiljaa. Sitä ennen pitäisi ehtiä täyttää finanssikriisin aiheuttamaa kuoppaa Suomen taloudessa. Kaikki jakovara ja verotulot syntyvät vain ja ainoastaan kasvusta. Suomen pitää nyt vaalia kasvua mieluummin varmaan päälle, jotta talouteen syntyy puskuria kohdata seuraava taantuma sekä varaa hoitaa ikääntymisestä syntyvät menot tulevaisuudessa.

Kasvun kulmakerroin on nyt työmarkkinoista kiinni. Poliittinen prosessi ei Suomea pysty pelastamaan.

Kauan odotetun talouskasvun pitäisi helpottaa fiksujen uudistusten tekemistä. Päätöksentekoa se ei tee helpommaksi. Uudistusten ikkuna on nyt auki jonkin aikaa. Talouskasvun tuoma liikkumavara pitää käyttää uudistuksiin eikä kasvun ulosmittaamiseen pikavoittoina.

Lue aiheesta lisää Paltan tuoreesta suhdannekatsauksesta. Siinä arvioidaan muun muassa talouden päätösten mittaluokkaan hitaan talouskasvun kustannuksien kautta.

Paltan suhdannekatsaus 1/2017

Kuva. Suomen talous on kasvanut vanhoja EU-maita hitaammin. Hidas kasvu on johtunut erityisesti talouden heikosta kilpailukyvystä. Se on näkynyt suoraan investointien ja tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan vähenemisenä.

Lähde: Eurostat / Quarterly National Accounts