Euroopan komissio julkisti 26.2 Suomen maaraportin, jossa se analysoi Suomen taloudellista tilaa vuonna 2016. Raportissa annetaan suosituksia siitä, millä toimilla saisimme taloutemme vakaammalle pohjalle ja julkisen talouden kuntoon.

Maaraportti tunnistaa aika lailla samat talouden haasteet kuin viime vuonna kirjoitettu Juha Sipilän hallitusohjelma. Suomen julkisen talouden tasapaino ja sen kestävyys sekä kilpailukykyhaasteet nousevat keskeisesti esiin myös raportissa.

Haluan kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota kahteen maaraportin osioon.

  1. Suositukset julkisen sektorin kilpailullisuuden lisäämiselle,
  2. Huoli uusien tuotteiden ja markkinoiden puutteesta sekä tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden tulosten kaupallistamisesta.

Komissio sekä muut kansainväliset arvioitsijat, mm. OECD, ovat useaan otteeseen kiinnittäneet huomiota siihen, että Suomen julkisen sektorin palvelujen markkinat ovat hyvin sulkeutuneet. Komissio suosittaa Suomea avaamaan julkisen sektorin, valtion ja kuntien palveluita enemmän kilpailulle.  Markkinaehtoisuuden ja kilpailun lisääntyminen parantaisi julkisen sektorin tuottavuutta ja olisi osaltaan vahvistamassa kotitalouksien ostovoimaa.

Kilpailullisuuden lisääminen olisi erittäin toivottavaa ja Suomen hallituksen olisi syytä ottaa tästä suosituksesta koppi. Tämä tarkoittaa tiukkojen rajojen asettamista julkisen sektorin elinkeinotoiminnalle, julkisten palvelujen avaamista kilpailutuksille sekä innovatiivisten hankintojen entistä laajempaa soveltamista julkisissa palveluissa.

Lisäksi on luotava nopeampia väyliä, joilla tutkimustuloksia voitaisiin hyödyntää uusien tuotteiden ja palveluiden luomisessa entistä paremmin. Vanhoilla innovaatiotoiminnan malleilla ei enää pärjätä.  Uudessa taloudessa innovaatioprosessit perustuvat ketteriin kokeiluihin, tiiviiseen yhteystyön asiakkaiden kanssa, verkostoihin, kohtaamisiin ja  jakamistalouteen. Parhaimmillaan myös hyvistä  yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksista ja uusista innovaatioista muodostuu palveluyrityksille tärkeitä referenssejä, joilla ne uskaltavat kasvaa, myös kansainvälisille markkinoille.

Komissio nostaa myös esiin huolensa Suomen yrityskentän suhteellisen heikosta halusta kansainvälistyä ja etsiä uusia markkinoita. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä maamme viennin rakenne on jo vuosikymmenien ajan ollut kapea. Globaalit palvelumarkkinat kasvavat, mutta erityinen haaste on suomalaisten palveluyritysten haluttomuudessa kasvaa kansainvälisesti.  Paltan selvityksen mukaan jopa 93% palveluyrityksistä eivät näe kansainvälistä kasvua houkuttelevana vaihtoehtona. Uusien toimialojen kansainvälistymismahdollisuuksiin olisikin laitettava panoksia.

Suomen vienninedistämiskonseptia, Team Finlandia, on kehitetty jo edellisestä hallituskaudesta lähtien. Kehitystyötä on jatkettava ja hallituksen vienninedistämistoimien sekä muiden julkisten yritystukien painopistettä tulisi laajentaa uusiin kasvaviin palvelualan pk-yrityksiin. Näillä yrityksillä on eniten kasvupotentiaalia ja kykyä työllistää. Tämä on tärkeää ajatellen kestävää kasvua, jota hallitus toivoo syntyvän uusilta kasvualoilta.

Euroopan komissiolta raportti Suomen julkisen talouden tilasta

Riitta Varpe

Ent. toimitusjohtaja. Vastuu elinkeinopoliittisista asioista 15.6. asti,

Riitta Varpe on toiminut Paltan toimitusjohtajana liiton perustamisesta 2011 lähtien. Koulutustaustaltaan hän on tekniikan lisensiaatti, eMBA ja toiminut työuransa aikana sekä yksityisen vientiteollisuuden että julkisen sektorin johtotehtävissä.

Menossa olevassa elinkeinoelämän murroksessa ja kansainvälisessä kilpailussa ei pärjätä vanhoilla toimintatavoilla. Varpen suuri innostuksen ja inspiraation lähde on puhua palvelujen puolesta ja rakentaa yhdessä Paltan jäsenyritysten ja henkilöstön kanssa Paltaa uuden työn edelläkävijäliitoksi.