Hallitus sopi 5.4. kehysriihessään vuosien 2017–2020 julkisen talouden suunnitelmasta. Linjaukset sisälsivät uusia säästöjä ja uusia panostuksia kasvuun ns. kasvupaketin muodossa. Toivottavasti kasvupanokset tukevat positiivista kierrettä, joka on syntymässä kotimarkkinoilla. Rakennusalan sekä palvelualojen työllisyys ja kasvuodotukset ovat nousussa ja kasvua tukevat uutiset ovat tervetulleita.

Hallituksen uudet linjaukset, mm. bensaveron korotus sekä indeksien jäädytykset heikentävät hieman palkansaajien ostovoimaa. Uusien linjausten päälle kun lasketaan vielä valmisteilla olevan kilpailukykysopimuksen linjaukset, suomalaisten ostovoima heikkenee jonkun verran nykytasosta. Veronmaksajien keskusliitto arvioi ostovoiman heikkenevän keskituloisella noin 230 euroa vuodessa.

Työllisyyttä kannatelleiden kotimarkkinoiden näkökulmasta nyt onkin aivan oleellista, että hallitus toteuttaa kaavailemansa veronkevennykset osana kilpailukykysopimusta. Tästä linjasta ei voida lipsua, mikäli halutaan pitää kiinni työllisyystavoitteista. Ostovoiman supistuminen nimittäin näkyisi palvelualojen työllisyydessä nopeasti ja heikentäisi lyhyellä aikavälillä työllisyysastetta. Hallitus asetti riihessä kunnianhimoisen tavoitteen työllisyysasteelle ja ilman verokevennyksiä tätä tavoitetta lienee mahdoton saavuttaa.

Työllisyysuudistukset välttämättömiä

Hallitus kertoi kehysriihessä julkistavansa 12.huhtikuuta yrittäjyys- ja työllisyyspaketit. Hallitusohjelmassa viitataan siihen, että työn vastaanottamista estäviä kannustinloukkuja puretaan ja työn tarjoamisesta on tarkoitus tehdä kannattavampaa. Mikäli hallitus haluaa saada työllisyysastetta nousuun nopeasti, niin näitä uudistuksia on syytä linjata ripeästi. Työn vastaanottamiseen kannustaminen ja työn tarjonnan helpottaminen ovat nopein tapa luoda kasvua.

Odotukset ovat korkealla näiden uudistusten suhteen ja palvelualoilla uudistuksia odotetaan erityisesti. Palvelualojen yrityksissä avointen työpaikkojen täyttöajat ovat viime vuosina pidentyneet. Tämä on kestämätön kehityssuunta tilanteessa, jossa työttömyys on yhtä lailla todella huolestuttavan korkealla tasolla.

Positiivista osviittaa työllisyysuudistuksista antoi hallituksen linjaus luoda TE-palveluihin järjestäjä-tuottaja -malli. Tämä aluehallinnon linjauksien ohella julkistettu päätös on tervetullut. Henkilöstöpalveluyrityksillä on paljon näyttöjä hyvistä toimintatavoista työllistämisessä. Tällä hallituksen linjauksella on varmasti positiivisia työllisyysvaikutuksia kun yritykset pääsevät paremmin mukaan vauhdittamaan työllistämistoimintaa!

Koulutuspanostukset paremmalle uralle

Kehysriihessä hallitus kohdensi yli 100 miljoonan euron lisäpanostukset koulutukseen ja tutkimukseen. Tämä linjaus oli erittäin tervetullut, sillä koulutuksesta on leikattu kohtuuttoman paljon hallitusohjelman linjauksilla.

Koulutuksen panoksista puhuttaessa on myös olennaista huolehtia siitä, että digitalisaatiokehityksen myötä syntyviin ja nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin sekä maahanmuuttajien koulutukseen kohdennetaan resursseja. Hyvä kotouttaminen ja koulutus ovat avainasioita, jos halutaan edistää maahanmuuttajien työllistymistä ja saada tätä kautta työllisyysastetta kohoamaan.

Riitta Varpe

Ent. toimitusjohtaja. Vastuu elinkeinopoliittisista asioista 15.6. asti,

Riitta Varpe on toiminut Paltan toimitusjohtajana liiton perustamisesta 2011 lähtien. Koulutustaustaltaan hän on tekniikan lisensiaatti, eMBA ja toiminut työuransa aikana sekä yksityisen vientiteollisuuden että julkisen sektorin johtotehtävissä.

Menossa olevassa elinkeinoelämän murroksessa ja kansainvälisessä kilpailussa ei pärjätä vanhoilla toimintatavoilla. Varpen suuri innostuksen ja inspiraation lähde on puhua palvelujen puolesta ja rakentaa yhdessä Paltan jäsenyritysten ja henkilöstön kanssa Paltaa uuden työn edelläkävijäliitoksi.