Kesätyö­paikkojen puute aiheutti notkahduksen työllisyyteen

Kesällä työllisyystilastojen tutkiminen oli masentavaa puuhaa. Työllisten määrä oli jyrkässä laskussa. Tarkempi tutustuminen osoittaa kuitenkin, että notkahdus oli hetkellinen ja johtui nuorten huonosta työllistymisestä kuluneen kesän aikana. Kesätyöpaikkojen huono saatavuus on monella tapaa ikävä asia, mutta hetkellinen notkahdus työllisyydessä on huomattavasti parempi kuin jatkuva alamäki.

Työllisten määrä ei ole kuluvan taantuman aikana romahtanut samalla tavoin kuin 1990-luvun laman aikana. Massatyöttömyys aiheutti tuolloin konkurssiaallon ja kysyntälaman. Työllisten määrän vähenemisen myötä supistuu myös kulutuskysyntä, minkä seurauksena taantuma syvenee entisestään.

Tilastokeskuksen kuukausittainen työvoimatutkimus on yksi tärkeimmistä taloustilastoista. Otospohjaisen työvoimatutkimuksen tunnusluvut vaihtelevat kuukausittain melko paljon. Esimerkiksi työllisten määrä kasvaa kevään jälkeen huomattavasti, kun opiskelijat palaavat kesäksi töihin. Usein onkin mielekkäämpää tarkastella kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettuja trendisarjoja. Ne kertovat, onko työllisyys kehittynyt tavallista parempaan vai huonompaan suuntaan.

Kuluvan vuoden kesän aikana työllisten määrän trendi romahti poikkeuksellisen jyrkästi. Vauhti oli sen verran hurjaa, että jos meno olisi jatkunut, olisi työpaikkoja kadonnut seuraavan vuoden kesään mennessä jo 100 000. Mielikuvaa voimisti se, että vastaavasti työttömyysasteen trendi oli noussut 9,6 prosenttiin edelliskesän 8,5 prosentista.

Työllisten määrän trendi elokuussa ja joulukuussa julkaistujen työvoimatutkimusten aikasarjojen mukaan. Elokuun julkaisussa oli tiedossa työllisyyskehitys 07/2015 asti ja joulukuussa 11/2015 asti.
Työllisten määrän trendi elokuussa ja joulukuussa julkaistujen työvoimatutkimusten aikasarjojen mukaan. Elokuun julkaisussa oli tiedossa työllisyyskehitys 07/2015 asti ja joulukuussa 11/2015 asti.

Talous on monimutkainen kokonaisuus, jonka vaikutussuhteiden arvioiminen on usein hankalaa. Yksittäisen ilmiönkin, kuten työllisyyden, osalta joudutaan ensin ennustamaan nykyhetken tilanne, ennen kuin voidaan tehdä johtopäätöksiä tulevasta. Elokuussa julkaisemassamme suhdannekatsauksessa lähdimme siitä oletuksesta, että jyrkkä pudotus johtui huonosta kesätyövuodesta ja tilanne tasoittuisi syksyyn mennessä. Nyt tiedämme, että oletus oli oikea.

Syksyllä selviää, johtuiko työllisyyden notkahdus heikosta kesätyöpaikkojen tarjonnasta vai onko edessämme jälleen uusi töyssy.
– Paltan suhdannekatsaus II/2015

Touko-heinäkuussa 2015 työllisiä nuoria oli lähes 20 000 vähemmän kuin edellisvuonna. Samalla työnhaussa heitä oli edellisvuotta enemmän. Syyskuussa nuoret palasivat opintojen pariin, eikä työllisyystilanne ollutkaan pysyvästi heikentynyt. Itse asiassa nuorten työttömien määrä väheni syys–marraskuussa hieman vuoden takaisesta. Työttömyysasteenkin trendi on kääntynyt pieneen laskuun.

Työllisten nuorten (15–24 -vuotiaat) määrä lisääntyy kesäisin kolmanneksella, kun opiskelija ryntäävät työmarkkinoille. Hetkellisesti työvoiman määrä kasvaa yli 100 000 henkilöllä.
Työllisten nuorten (15–24 -vuotiaat) määrä lisääntyy kesäisin kolmanneksella, kun opiskelija ryntäävät työmarkkinoille. Hetkellisesti työvoiman määrä kasvaa yli 100 000 henkilöllä.

Syksyllä 2015 työllisten määrän trendi ampaisi yhtä jyrkästi nousuun, kuin mitä se keväällä romahti. Siitä voidaan vetää yhtä vähän johtopäätöksiä kuin aiemmin tänä vuonna. Positiivista on, että työllisten määrä ei ole supistunut, ja työvoiman tarjonta on kasvanut. Tämän pitäisi parantaa avoimien työpaikkojen täyttymistä.

Matti Paavonen

Pääekonomisti

Paltan pääekonomisti Matti Paavonen on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitokselta valmistunut ekonomisti (VTM). Paavosen tavoitteena on selittää talouden ja yhteiskunnan ilmiöitä kiinnostavassa ja ymmärrettävässä muodossa. Myös tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa, digitalisaatio ja ennakointityö ovat lähellä Paavosen sydäntä.

Lisää aiheesta

Poliittiset työtaistelut kohtuuttomia

Palvelualojen työnantajat Palta vastaanotti tänään työtaisteluilmoitukset Palvelualojen ammattiliitto PAM:lta, Teollisuusliitolta ja Sähköliitolta. Ilmoitukset koskevat alasta riippuen joko työnseisausta tai ylityökieltoa. Jo aiemmin eräät muut ammattiliitot ovat ilmoittaneet poliittisista työrauhahäiriöistä Paltan sopimusaloilla. Palta pitää tilannetta valitettavana ja kohtuuttomana. 

Työaikalakiesitys pettymys, ei vastaa käytännön työelämän tarpeisiin

Palvelualojen työnantajat Palta ry, Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry sekä Kaupan liitto ry ovat pettyneitä työaikalakiehdotuksen sisältöön ja pitävät tärkeänä, että esitystä muutettaisiin edunkuntakäsittelyssä vähintään siten, että nykylain mukaiset mahdollisuudet työajan järjestämiseen säilyisivät.

Tilasto vaatii lähes aina tulkintaa

Harva tilasto kuvaa juuri sitä ja vain sitä, mitä tilastonkäyttäjät luulevat sen kuvaavan tai haluaisivat tilastolla kuvata. Tämä ei tarkoita sitä, että tilasto on virheellinen. Maailma on monimutkainen kokonaisuus ja tilaston käyttö vaatii lähes aina laajempaa tulkintaa. Käyttäjä pyrkii parhaansa mukaan varmistumaan, että muutokset tunnusluvuissa tosiaan johtuvat niistä seikoista, joista niiden oletetaan johtuvan.

PALTA ry budjettiriihestä: Hallituksen panostukset osaamiseen ja tulevaisuude...

Budjettiriihessä esiin nostetut, vielä tämän vuoden puolella lisäbudjetilla kohdistettavat panostukset jatkuvan oppimisen toteuttamiseen ovat hyvä alku. Toivottavaa olisi kuitenkin, että jatkuvan oppimisen reformiin suunnattaisiin tulevina vuosina lisää resursseja, joilla luotaisiin alustaa uudenlaiseen työelämälähtöiseen osaamisen kehittämiseen työurien aikana. Osaajapulaa on havaittavissa kaikilla palvelutoimialoilla.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.