Hallitus antoi 22.6. pitkän valmistelun jälkeen esityksensä hankintalain uudistamisesta. Lakiuudistus suitsii vähän julkisen sektorin toimintaa markkinoilla sekä tasapuolistaa jonkin verran kilpailua julkisen ja yksityisen sektorin elinkeinotoiminnan välillä.

Nyt voimassa olevan oikeuskäytännön perusteella julkisen sektorin yritys saa myydä 10 prosenttia liikevaihdostaan markkinoilla, joissa se kilpailee yksityisten yritysten kanssa.

Uudessa hallituksen esityksessä julkisen sektorin yksiköt eivät saa myydä tavaroita tai palveluita markkinoille enempää kuin 5 prosenttia yksikön liikevaihdosta eivätkä enempää kuin 500 000 euron arvosta, jos markkinoilla on yksityistä tarjontaa.

Kilpailun toimivuuden ja markkinoiden kehittymisen kannalta selkeintä olisi, että sidosyksiköt eivät osallistu lainkaan toimintaan avoimilla markkinoilla, vaan palvelevat yksinomaan julkisen omistajansa tarpeita. Julkiselle omistajalle ilman kilpailutusta palveluja tuottavan yrityksen markkinatoiminnan pitäisi ulottua vain tilanteisiin, joissa myynti on tilapäistä ja erittäin vähäistä. Tai jos yhtiö toimii markkinoilla, niin pitäisi yhtä lailla omistajien hankkimat palvelut kilpailuttaa.

Erityisesti kuntien tulisi nyt miettiä tarkkaan, mikä on niiden omistuksessa olevien yhtiöiden rooli tulevaisuudessa ja voitaisiinko palveluita tuottaa paremmalla hinta-laatusuhteella niin, että kuntayhtiöitä haastettaisiin avoimella, reilulla kilpailulla.

Monipuolisuutta ja eettisyyttä kilpailutuksiin

Uusi hankintalaki antaa entistä paremmat mahdollisuudet erilaisiin tapoihin kilpailuttaa hankintoja. Nykyisen hankintalain mukainen perinteinen, pelkällä tarjouspyynnöllä kilpailuttaminen on usein todella työlästä sekä asiakkaalle että toimittajalle. Neuvottelumenettelyä ja kilpailullista neuvottelua tulisi käyttää nykyistä paljon enemmän, sillä usein ne johtaisivat myös parempaan lopputulokseen kuin perinteinen tarjouspyyntömenettely.

Uudessa hankintalaissa tulee mahdolliseksi myös aivan uudenlainen menettely: innovaatiokumppanuus. Tätä tulisi käyttää etenkin silloin, kun hankitaan uusia, julkisia palveluita kokonaan uudistavia ratkaisuja. Julkisen sektorin on pakko uudistua, ja uudistuminen vaatii muutakin kuin perinteistä kilpailuttamista, ja päälle liimattuja ratkaisuja vanhoihin rakenteisiin.

Päättäjien juhlapuheissa ja kuntien strategioissa painotetaan keinoja saada pk-yrityksiä mukaan hankintoihin.  Hallituksen esityksessä hyvää on se, että hankintoja suositellaan pilkottavaksi. Tämän suosituksen soisi näkyvän käytännön toimiessa.

Tällä hetkellä luovien alojen, kuten arkkitehtisuunnittelun, koulutuksen ja markkinointiviestinnän, kilpailutuksissa tarjousvaiheen vaatimukset ovat usein kohtuuttomia. Usein niissä myös pyydetään tekemään valmista suunnittelutyötä. Tämä aiheuttaa pienille yrityksille suuria kustannuksia, joten usein pienet eivät pysty osallistumaan kilpailutuksiin lainkaan. Vähitellen hankinnoissa käytettävät toimintatavat muodostavat joukon valikoituja tarjoajia, eivätkä uudet, riskinkantokyvyttömät yritykset pääse markkinoille.

Monet kilpailutukset ovat myös epäeettisiä, kun kilpailutusten tarkoitus on lähinnä kerätä uusia ideoita. Immateriaalioikeuksien varastaminen ei ole eettisesti kestävää. Julkisille hankinnoille pitäisikin laatia eettinen koodisto, jossa sovitaan kilpailutusten pelisäännöistä. Tämä olisi välttämätöntä, jotta strategiset tavoitteet voivat toteutua parempina hankintamenettelyinä. Koodisto olisi luontevaa jatkoa laissakin säädettävälle hankintojen valvonnalle, jota KKV ryhtyy harjoittamaan.

Riitta Varpe

Ent. toimitusjohtaja. Vastuu elinkeinopoliittisista asioista 15.6. asti,

Riitta Varpe on toiminut Paltan toimitusjohtajana liiton perustamisesta 2011 lähtien. Koulutustaustaltaan hän on tekniikan lisensiaatti, eMBA ja toiminut työuransa aikana sekä yksityisen vientiteollisuuden että julkisen sektorin johtotehtävissä.

Menossa olevassa elinkeinoelämän murroksessa ja kansainvälisessä kilpailussa ei pärjätä vanhoilla toimintatavoilla. Varpen suuri innostuksen ja inspiraation lähde on puhua palvelujen puolesta ja rakentaa yhdessä Paltan jäsenyritysten ja henkilöstön kanssa Paltaa uuden työn edelläkävijäliitoksi.