Kohtaanto-ongelmassa ei ole tilastoharhaa

Perjantain uutisista sai sen kuvan, ettei työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmasta tarvitsisikaan olla huolissaan. Väitteelle ei kuitenkaan ole näyttöä. Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat eivät löydä toisiaan. Työmarkkinoiden dynamiikkaa on siis parannettava.

Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkijat kertoivat uusimman suhdannekatsauksensa yhteydessä teoriastaan, jonka mukaan osa TE-toimistoihin ilmoitetuista avoimista työpaikoista saattaa tilastoitua työnvälitystilastoon useampaan kertaan. Kauppalehti nosti tämän teorian uutisensa kärjeksi. Johtopäätöksenä on, että (olettaen, että teoria pitää paikkansa) ”kohtaanto-ongelma on luultua lievempi”. Kohtaanto-ongelmalla tarkoitetaan sitä, että työntekijät ja avoimet työpaikat eivät kohtaa. Merkittävälle osalle työpaikoista on vaikea löytää tekijä, vaikka työttömyys on lisääntynyt.

PTT:n teoria on, että sama avoin työpaikka on voinut olla välitettävänä useammassa työnvälitysyrityksessä ja lisäksi asiakas on voinut itsekin ilmoittaa työpaikan TE-toimistoon. PTT ei varsinaisesti esittänyt teorialleen perusteluja. He vain totesivat, että näin saattaa olla. Tarjolla ei myöskään ole arvioita siitä, kuinka suuri osa avointen työpaikkojen määrän kasvusta olisi mahdollisesti tilastoharhaa tai missä määrin kohtaanto-ongelma olisikin oletettua lievempi. Kauppalehden uutisesta jää helposti sellainen kuva, että kaikki työnvälitysyritysten avoimet työpaikat ovat tilastoharhaa.

Uskoisin, että paras arvio asiasta on tilastoa tuottavan TEM:n Mika Tuomaalalla: ”Mahdollisesti meidän rekisterissä on pikkuisen enemmän niitä paikkoja, kuin mitä se todellinen tilanne on, Tuomaala kommentoi STT:lle.” Kyse on siis ennemmin muutaman kymmenen kuin kymmenen tuhannen työpaikan tilastovirheestä.

Sen sijaan Demokraatin otsikossa teoria on jo muuttunut totuudeksi: ”Tutkimuslaitos löysi kiintoisan tilastovääristymän – usea vuokrafirma hakee duunaria samaan paikkaan”.

Mielestäni kyseessä on uutisankka ja kohtaanto-ongelma on todellinen. Alla lyhyt lista perusteluja ja sen alla hieman taustoja.

  1. Avoimen työpaikan täyttäminen on aiempaa hitaampaa, vaikka työttömiä työnhakijoita on aiempaa enemmän.
  2. Työnvälitysyritysten ilmoittamien avointen työpaikkojen määrän kasvu on linjassa yritysten liikevaihdon kasvun kanssa.
  3. Työnvälitystilasto on luotettava koko maan tasolla, mutta ei välttämättä toimialatasolla.

1. Työnvälitystilastosta selviää myös, kuinka kauan avoimet työpaikat ovat keskimäärin olleet avoinna, ennen kuin niihin on löydetty työntekijä. Ennen finanssikriisiä tammi-elokuussa 2008 keskimääräinen avoinnaoloaika oli 33 päivää ja kuluvana vuonna yli 50 päivää. Työpaikan täyttämiseen vaadittu aika on siis kasvanut puolella. Mikäli uusissa avointen työpaikkojen määrän kasvu johtuisi päällekkäistilastoinnista, pitäisi ilmiö näkyä myös täytetyissä työpaikoissa. Nyt näin ei ole.

Avointen työpaikkojen keskimääräinen aukioloaika
Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa kuvaa parhaiten se, että avointen työpaikkojen täyttämiseen tarvittava aika on pidentynyt, vaikka työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt.

2. Rekrytointipalvelut kattoivat kuluvana vuonna noin kaksi prosenttia HPL:n kyselyssä mukana olevien yritysten liikevaihdosta. 98 prosenttia liikevaihdosta kertyy siis muusta liiketoiminnasta, kuten henkilöstövuokrauksesta. Ottaen huomioon että alan liikevaihto on kasvanut lähes yhtä nopeasti kuin avointen työpaikkojen määrä, on loogista olettaa, että merkittävä osa toimialan yritysten ilmoittamista avoimista työpaikoista olisi vuokrahenkilöstön työpaikkoja. Näin ollen niissä ei voi olla päällekkäisyyttä kilpailijoiden tai asiakkaiden työpaikkailmoitusten kanssa.

Työnvälityspalvelujen liikevaihto ja avoimet työpaikat
Työnvälityspalveluyritysten liikevaihto on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Avoimet työpaikat ovat ilmestyneet työnvälitystilastoon vasta vuoden 2009 lopusta alkaen.

3. Työnvälitystilaston avointen työpaikkojen tiedot ovat luotettavia kokonaisuutena, mutta toimialoittaisiin tietoihin on suhtauduttava tietyllä varauksella. Työnvälitysyritysten ilmoittamia avoimia työpaikkoja ei ollut tilastossa lainkaan ennen marraskuuta 2009. Vastaavasti taas arkkitehti- ja insinööripalvelujen toimialalle tilastoitujen avointen työpaikkojen määrä romahti samoihin aikoihin.

Arkkitehti- ja insinööripalvelujen sekä työnvälityspalvelujen avointen työpaikkojen määrä
Työnvälitysyritysten ilmoittamien avointen työpaikkojen tilasto alkaa vuoden 2009 lopulta. Samoihin aikoihin arkkitehti- ja insinööripalvelujen avointen työpaikkojen määrä romahti murto-osaan.

PTT:n teoria avointen työpaikkojen kaksoistilastoinnista on mielenkiintoinen. Todennäköisesti se pitää vähäisessä määrin myös paikkansa. Siitä vedetyt johtopäätökset ja otsikot sen sijaan menevät liian pitkälle. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma on haastava taloustilanne huomioiden kohtuuttoman suuri.

Matti Paavonen

Pääekonomisti

VTMpuhelin +358 20 595 5031

Matti Paavonen

Pääekonomisti

Paltan pääekonomisti Matti Paavonen on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitokselta valmistunut ekonomisti (VTM). Paavosen tavoitteena on selittää talouden ja yhteiskunnan ilmiöitä kiinnostavassa ja ymmärrettävässä muodossa. Myös tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa, digitalisaatio ja ennakointityö ovat lähellä Paavosen sydäntä.

Lisää aiheesta

Tilasto vaatii lähes aina tulkintaa

Harva tilasto kuvaa juuri sitä ja vain sitä, mitä tilastonkäyttäjät luulevat sen kuvaavan tai haluaisivat tilastolla kuvata. Tämä ei tarkoita sitä, että tilasto on virheellinen. Maailma on monimutkainen kokonaisuus ja tilaston käyttö vaatii lähes aina laajempaa tulkintaa. Käyttäjä pyrkii parhaansa mukaan varmistumaan, että muutokset tunnusluvuissa tosiaan johtuvat niistä seikoista, joista niiden oletetaan johtuvan.

PALTA ry budjettiriihestä: Hallituksen panostukset osaamiseen ja tulevaisuude...

Budjettiriihessä esiin nostetut, vielä tämän vuoden puolella lisäbudjetilla kohdistettavat panostukset jatkuvan oppimisen toteuttamiseen ovat hyvä alku. Toivottavaa olisi kuitenkin, että jatkuvan oppimisen reformiin suunnattaisiin tulevina vuosina lisää resursseja, joilla luotaisiin alustaa uudenlaiseen työelämälähtöiseen osaamisen kehittämiseen työurien aikana. Osaajapulaa on havaittavissa kaikilla palvelutoimialoilla.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.