Kohti toimialaneutraalia verotusta – Suomella välitön kirin paikka datakeskuskilpailussa

Digitalisaation ansiosta toimialarajat häviävät, teollisuus palveluistuu ja palvelut kasvavat kansainvälisesti. Monissa veroratkaisuissa olemme kuitenkin jääneet kiinni teollisen ajan rakenteisiin.

Digipalvelut ovat kestävän kehityksen, ympäristöystävällisyyden ja tehokkuuden näkökulmasta ensiluokkaisia, mutta niiden merkittävä kustannustekijä on sähkön kulutus ja sen hinta. Palveluyritysten maksama sähkövero on yli kolme kertaa korkeampi kuin teollisuuden. Lisäksi energiaintensiiviset teollisuusyritykset saavat vielä erillisen palautusjärjestelmän kautta lisähuojennuksia sähköveroonsa. Tämän seurauksena palveluyritykset maksavat seitsemän kertaa enemmän sähköveroa kuin teollisuus.

Toimiva digi-infra luo pohjan uudistuvalle ja kansainvälisesti kasvavalle liiketoiminnalle. Jos Suomi haluaa olla kilpailukykyinen sijoittumispaikka dataan perustuvalle digitaaliselle liiketoiminnalle ja samalla myös datakeskusten sijoittumiselle, sähkön hinta on oleellinen kilpailutekijä sijoittumispäätöstä tehtäessä.

Suomi ja Ruotsi ovat kilpailleet pitkään siitä, kumpi pystyy tarjoamaan datakeskuksille houkuttelevamman sähköverojärjestelmän. Suurten datakeskusten osalta Suomi menetti etulyöntiasemansa vuoden 2017 alussa, kun Ruotsi alensi sähköverotusta EU:n minimitasolle. Samalla Ruotsi pudotti datakeskusten osalta tehorajaa niin, että pienetkin yksiköt pääsevät alemman sähköveron piiriin.

Suomi on tehnyt aivan oikein laskiessaan vuonna 2014 suurten datakeskusten sähköveroa samalle tasolle teollisuuden kanssa, mutta uudistukseen liittyvä vähintään 5 MW:n liityntätehoa vaativa alempi sähköveroluokka vääristää alan sisäistä kilpailua.

Nykyinen konesalien verokohtelu on epäoikeudenmukainen, sillä se suosii ulkomaisia isoja toimijoita suomalaisten jäädessä ilman verohuojennusta.  Kotimaiset toimijat joutuvat huoltovarmuussäädösten takia hajauttamaan datakeskuksensa moneen eri paikkaan, minkä vuoksi ne jäävät aina asetetun 5 MW:n tehorajan alapuolelle.

Suomessa tulisi tehdä samoin kuin Ruotsissa eli hyväksyä kaikki datakeskukset alempaan sähköveroluokkaan ja poistaa alemman veroluokan edellyttämä liiketoiminnan monipuolistumista rajoittava konesalien päätoimialaehto. Teollisuuden tavoin sähköveroleikkuria pitäisi soveltaa myös datakeskuksissa ja laskea yhteen suomalaisten yritysten huoltovarmuussyistä hajautettujen konesalien kokonaisteho.

Datakeskusten alennettu verokanta olisi hyvä alku kokonaisvaltaiselle sähköverouudistukselle, jossa tulevina vuosia valmistava teollisuus ja palvelut saatettaisiin samaan sähköveroluokkaan.

Riitta Varpe
toimitusjohtaja, Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Riitta Varpe

Toimitusjohtaja,

Riitta Varpe on toiminut Paltan toimitusjohtajana liiton perustamisesta 2011 lähtien. Koulutustaustaltaan hän on tekniikan lisensiaatti, eMBA ja toiminut työuransa aikana sekä yksityisen vientiteollisuuden että julkisen sektorin johtotehtävissä.

Menossa olevassa elinkeinoelämän murroksessa ja kansainvälisessä kilpailussa ei pärjätä vanhoilla toimintatavoilla. Varpen suuri innostuksen ja inspiraation lähde on puhua palvelujen puolesta ja rakentaa yhdessä Paltan jäsenyritysten ja henkilöstön kanssa Paltaa uuden työn edelläkävijäliitoksi.

Lisää aiheesta

Työvoima ei riitä

Suomen väestö ikääntyy. Siksi entistä useampi työikäinen pitää saada töihin. Muuten verotulot eivät riitä kattamaan kasvavia menoja. Julkisessa keskustelussa on yleensä keskitytty miettimään mistä löytyvät tarvittavat työpaikat, mutta suurempi kysymys on mistä löytyy työpaikkoihin tekijät. Optimistisella kehityksellä työvoiman ulkopuolelta voidaan työmarkkinoille saada noin 8 000 henkilöä vuodessa.