Ensi keväänä järjestetään vähintään kahdet valtakunnalliset vaalit: eduskuntavaalit huhtikuun puolessavälissä ja eurovaalit toukokuun lopulla. Tämä syksy näyttää täydentyykö lista vielä maakuntavaaleilla.

Vaalit ovat vaikuttamisen kulta-aikaa. Ne saavat liikkeelle laajan joukon edunvalvonnan ammattilaisia – lobbareita, kuten meitä kansankielellä kutsutaan. Tavoitteena kaikilla on luonnollisesti nostaa tulevan hallituksen agendalle oman organisaation kannalta tärkeitä asioita.

Vaikuttamisen kenttä on muuttunut paljon viimeisen vuosikymmenen aikana. Toimijoita on tullut lisää erityisesti vaikuttajaviestintään keskittyvien toimistojen muodossa. Niiden lisäksi lobbausta harjoittavat luonnollisesti edelleen myös perinteisemmät tahot – elinkeinoelämä, työntekijäjärjestöt, kunnat, maakunnat, kansalaisjärjestöt, yritykset ja erilaiset ad-hoc toimijat. Samalla myös tarve yhteisille pelisäännöille on kasvanut.

Asioihin paneutuva fiksu päättäjä verkostoituu mahdollisimman laajasti yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Näiden toimijoiden esittämät näkemykset ja asiantuntemus antavat päättäjille tietopohjan, johon perustaa varsinaiset päätökset. Mahdollisuus päätöksentekoon vaikuttamiseen on aivan olennainen osa länsimaista, avointa demokratiaa.

Eduskunnan puhemies Paula Risikko kertoi viime viikolla syysistuntokauden alkaessa hankkeesta, jonka tarkoituksena on eduskuntavetoisesti, ministeriöiden kanssa yhteistyössä, perustaa Suomeen avoimuusrekisteri (ns. lobbarirekisteri). Kyse olisi rekisteristä, johon lobbausta tekevien tahojen tulisi ilmoittautua. Vastaavanlainen järjestelyhän on jo käytössä useissa maissa ja mm. EU:n parlamentissa ja komissiossa.

Puhemies Risikko perusteli hanketta päätöksenteon avoimuuden kasvattamisella. Tällä taas halutaan lisätä kansalaisten luottamusta poliittiseen päätöksentekoon, mikä on ehdottomasti arvokas tavoite kansanvallan ja päätöksenteon legitiimisyyden kannalta.

Vaikuttamistyöstä julkisuudessa kansalaisille maalautuva kuva on kovin vääristynyt suhteessa todellisuuteen. Jos lobbarirekisterillä onnistutaan edes osittain poistamaan näitä vääristymiä ja lisäämään avoimuutta, on se paikkansa lunastanut.

Lobbarirekisterin valmistelu etenee Itä-Suomen yliopiston tekemällä kartoituksella eri maissa käytössä olevista käytänteistä. Tämän jälkeen työ jatkuu ministeriöiden ja eduskunnan toimesta. Palta on mielellään antamassa omia näkemyksiään rekisterin valmisteluun.

Paltan kaltaisen pitkäjänteistä ja ammattimaista vaikuttamistyötä tekevän kannalta avoimuusrekisterihanke on tervetullut. Meillä on paljon annettavaa tietoa ja osaamista niin päätösten valmisteluvaiheeseen kuin itse päätöksentekotilanteeseen. Haluamme olla osaltamme tukemassa läpinäkyvämpää ja avoimempaa yhteiskuntaa.

Tatu Rauhamäki

Johtaja, Elinkeinopolitiikka

Lisää aiheesta