Mielikuvat vastakkainasettelusta kuluttavat voimavaroja työmarkkinoilla

Pitkään jatkunut vaikea taloustilanne on aiheuttanut paljon murhetta. Tästä huolimatta palstatilaa täyttävät mielikuvat vastakkainasettelusta, eivätkä ideat ongelmien ratkaisuista. Kun toisiaan vastaan asetetaan esimerkiksi työnantajat ja palkansaajat, työmarkkinakeskusjärjestöt ja jäsenliitot tai palvelualat ja teollisuus, julkinen keskustelu kulkeutuu sivuraiteelle. Tämän on muututtava, jos Suomen hyvinvointi halutaan jatkossa turvata.

Miksi vastakkainasettelut sitten saavat niin paljon yleistä huomiota?

Ihmisten kiinnostus on tuskin ainoa selittävä tekijä. Taustalla lienee myös muita syitä. On todennäköistä, että usein ristiriitoja korostavilla huhuilla pyritään vaikuttamaan niiden kohteisiin tai asioihin, joita ne ajavat. Siksi julkisuudessa esitettyihin väitteisiin esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja sen jäsenliittojen välisistä näkemyseroista on syytä suhtautua kriittisesti. Motiivit niiden levittämiselle ovat moninaiset.

Todellisuudessa asiat ovat useimmiten toisin. Esimerkiksi palvelualat ja teollisuus tekevät hyvää ja toimivaa järjestöjen välistä yhteistyötä. Samoin kentällä eri alojen yritykset toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Verkostomaisessa toimintamallissa kaikki tarvitsevat toinen toisiaan. Teollisuus tarvitsee palveluita ja palvelut teollisuutta. Toisen menestyminen ei ole toiselta pois.

Yhteistyön tarve korostuu toimialarajojen liudentuessa ja elinkeinorakenteen muuttuessa nopeasti. Yritysten toiminta monipuolistuu ja kehittyy koko ajan. Digitalisaation myötä edessä on rajattomasti uusia mahdollisuuksia esimerkiksi kansainvälistymisen muodossa. Niiden hyödyntäminen ei onnistu eripuran ilmapiirissä.

Edunvalvontajärjestöt eivät ole tässä suhteessa poikkeus. Ne elävät samassa todellisuudessa kuin niiden jäsenet. Toimintatapojen ja rakenteiden tulee olla sellaisia, jotka johtavat parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Omille siiloille tai hiekkalaatikoille ei ole sijaa. On mentävä asiat edellä. Työttömyys ja julkisen sektorin rahoitus ovat esimerkkejä ongelmista, jotka odottavat pikaista ratkaisua.

On toivottavaa, että tulevaisuudessa myös julkisessa keskustelussa haettaisiin vähemmän vastakohtaisuuksia ja enemmän yhtäläisyyksiä. Suomen etu edellyttää yhteistyötä ja asiapohjaista keskustelua. Perättömiltä huhuilta on katkaistava heti siivet. Vastuu tästä on meillä kaikilla.

Vain kasvu on tie parempaan työllisyyteen ja nykymuotoisen hyvinvointivaltion turvaamiseen. Tavoite on siis yhteinen. Toimitaan myös käytännössä sen mukaisesti. Tarvitaan vähemmän puhetta ja enemmän tuloksia.

Lisää aiheesta

Poliittiset työtaistelut kohtuuttomia

Palvelualojen työnantajat Palta vastaanotti tänään työtaisteluilmoitukset Palvelualojen ammattiliitto PAM:lta, Teollisuusliitolta ja Sähköliitolta. Ilmoitukset koskevat alasta riippuen joko työnseisausta tai ylityökieltoa. Jo aiemmin eräät muut ammattiliitot ovat ilmoittaneet poliittisista työrauhahäiriöistä Paltan sopimusaloilla. Palta pitää tilannetta valitettavana ja kohtuuttomana. 

Työaikalakiesitys pettymys, ei vastaa käytännön työelämän tarpeisiin

Palvelualojen työnantajat Palta ry, Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry sekä Kaupan liitto ry ovat pettyneitä työaikalakiehdotuksen sisältöön ja pitävät tärkeänä, että esitystä muutettaisiin edunkuntakäsittelyssä vähintään siten, että nykylain mukaiset mahdollisuudet työajan järjestämiseen säilyisivät.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.

Rahoitusalalla tartutaan jälleen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden haasteisiin

Suomalainen rahoitusala jatkaa työntekijöiden ja työnantajien yhteistä työtä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseksi. Jo useamman vuoden jatkunut työmarkkinaosapuolten yhteistyö työelämän kehittämiseksi on Euroopan tasolla harvinaista. Viime talven työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin yhteistyön jatkosta Hyvinvoiva finanssiala -hankkeen pohjalta.