Digitaaliset alustat ovat uudenlainen tapa teettää ja tehdä työtä. Tunnemme ilmiötä vielä huonosti. Alustatalous voi muuttaa työelämää syvällisemmin kuin osaamme kuvitellakaan.

Joukkoistetussa työssä teettäjä jakaa digitaalisen alustan kautta kertaluonteisia töitä ja projekteja ihmisille, jotka eivät ole työsuhteessa teettäjään eivätkä alustan haltijaan. Tällaista työtä tekee säännöllisesti 3-4 prosenttia USAn ja teknologisesti edistyneimpien Euroopan maiden työvoimasta. Alustoilta töitä satunnaisesti etsiviä on kuitenkin paljon enemmän. Suosituimmilla alustoilla kuten Freelancers, Upwork, Care.com, Crowdsource ja Crowdflower on jo miljoonia rekisteröityjä tekijöitä.

Lähes kaikki suuret työtä välittävät alustat ovat amerikkalaisia. Eurooppalaisten alustayritysten pörssiarvo on vain viisi prosenttia amerikkalaisten vastaavasta. Eroa selittää amerikkalaisten löyhempi sääntely ja piilaaksolainen kulttuuri, jossa asioita kokeillaan lupia kysymättä. Suomalaiset alustayritykset ovat pieniä ja usein pitkälle erikoistuneita.

Alustat tarjoavat monenlaista työtä. Yleisintä on lyhytkestoinen mikrotyö. Se voi käsittää valokuvien tai videoiden luokittelua ja valintaa, verkossa olevan datan siivousta ja todentamista tai pienimuotoista ja yksinkertaista datan käsittelyä kuten äänitiedostojen tai tekstien kielen kääntämistä. Työn voi tehdä kuka tahansa, jolla on verkkoyhteys.

Yleistä on myös erilainen toimistotyö. Osa alustoista taas välittää korkean osaamisen työtä kuten vaativaa ohjelmointia, suunnittelua tai lääkäripalveluja. Alustat eroavat toisistaan myös siinä, tehdäänkö myös itse työ verkossa vai perinteisenä fyysisenä työnä.

Suhtautuminen alustoihin on ristiriitaista. Huimapäiset visionäärit kuten Jeff Howe tai Arun Sundararajan näkevät kyseessä olevan murroksen kohti nykyistä hajautuneempaa markkinataloutta, joka perustuu jakamiseen ja kansalaisten vertaiskontrolliin. Vastakkaisissa näkemyksissä joukkoistettu työ nähdään osoituksena työsuhteiden haurastumisesta ja ihmistyön esineellistymisestä.

Joukkoistettua työtä tekevien asema on herättänyt paljon keskustelua. Tekijät luokitellaan lähtökohtaisesti itsensätyöllistäjiksi, jolloin tekijän ja teettäjän tai tekijän ja alustan haltijan välille ei muodostu työsuhdetta. Oikeusistuimet ovat kuitenkin joissain tapauksissa päättäneet toisin. Kysymys on tärkeä, koska työsuhteeseen kytkeytyy monia työn tekijän etuuksia.

Yksin alustatalouden työlle ei vielä elä kovin moni suomalainen. Näin tuskin tapahtuu aivan lähitulevaisuudessakaan lukuun ottamatta joitain erityisosaajia tai säästeliäitä downshiftaajia. Alustataloudesta voi kuitenkin tulla tärkeä lisäansioiden lähde niin opiskelijoille, kotona lapsia hoitaville, syrjäseuduilla asuville kuin kasvavalle eläkeläisten joukolle.

Mikrotyöalustoja Suomeen tuskin juuri syntyy, koska kilpailu on kovaa ja työn hinta määräytyy globaalisti. Parhaat business-mahdollisuudet löytyvät erikoisosaamista vaativista töistä. Hyvä esimerkki on Solved, joka osallistaa alustansa kautta ammattilaisia ja kansalaisia ilmasto-, energia- ja ympäristöongelmien ratkaisuun.

Alustayritykset toimivat perinteisiin yrityksiin nähden kevyemmällä kustannusrakenteella ja laajempaa osaamispoolia hyödyntäen. Monessa liiketoiminnassa tästä voi tulla jatkossa ratkaiseva kilpailuetu.

Kirjoittaja Tuomo Alasoini toimii johtavana asiantuntijana Tekesin strategia ja ohjelmat -vastuualueella. Tuomoa kiinnostavat digitaalisessa murroksessa erityisesti alustatalouden, robotiikan ja tekoälyn vaikutukset työelämässä.