Omaperäisiä ja innovatiivisia palvelutuotteita ei kannata jättää suojaamatta

Paltan keväällä järjestetyn jäsentilaisuuden yhteydessä tehty ”ovensuukysely” osoittaa, että tavaramerkkiä ja liikesalaisuuden suojaa pidetään palveluyrityksissä tärkeimpinä palveluiden yhteydessä käytettävistä suojaustavoista. Myös sopimusperusteista suojaa käytetään jonkin verran.

Yli 60 prosenttia uusista tuotteista kopioidaan ensimmäisten neljän vuoden aikana lanseerauksesta. Jäljittelykustannus on noin 35 prosenttia alkuperäisen tuotteen innovaatiokustannuksen määrästä (Mansfield – Schwartz – Wagner). Jäljittelijä hyötyy toisten aikaansaannosten jäljittelystä.

Jäljittely on markkinataloudessa pääsääntöisesti sallittua, mutta ei kuitenkaan rajattomasti. Sopimatonta jäljittelyä rajoitetaan lainsäädännössä IPR-oikeuksilla (mm. tavaramerkillä ja patentilla) ja ns. täydentävällä suojalla (laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa 1061/1978).

Paltan keväällä järjestetyn jäsentilaisuuden yhteydessä tehty ”ovensuukysely” osoittaa muun muassa, että tavaramerkkiä ja liikesalaisuuden suojaa pidetään palveluyrityksissä tärkeimpinä palveluiden yhteydessä käytettävistä suojaustavoista. Myös sopimusperusteista suojaa käytetään jonkin verran.

Saman kyselyn perusteella pidetään keskeisimpänä syynä sille, että suojausmuotoja ja -käytäntöjä ei käytetä palveluiden yhteydessä, tietämyksen ja osaamisen puutetta.

Mm. IoT (teollinen internet) ja digitaaliset palvelualustat muokkaavat palveluita kiihtyvässä syklissä. Se, mikä ennen vaati vuosien tuotekehitystä päästäkseen markkinoille, kehitetään nykyisin nopeammin kuukausien kuluessa. Omaperäisyydellä erottautuminen ja sen säilyttäminen korostuvat kiristyvässä kilpailussa globaaleilla markkinoilla.

Yrityksen pitkän aikavälin kestävän kehityksen turvaaminen vaatii myös uudenlaista tietämystä ja osaamista, miten kehitystyön tuloksia voidaan suojata kopiointia vastaan. Palveluliiketoimintaan liittyvän esimerkin tästä tarjoaa mm. Apple. Väitöstutkimustani tehdessäni havaitsin, miten monipuolisesti ja aktiivisesti Apple pyrki käyttämään Saksassa eri suojausmuotoja, -käytäntöjä ja suojausstrategioita.

Mitä omaperäisiä palveluita kehittävän yrityksen kannattaa tässä yhteydessä ottaa huomioon?

  1. Ei ole yhtä ainoaa suojamuotoa (esim. tavaramerkki), joka aina ja yksinomaisesti antaa suojaa palvelutuotteella sopimatonta jäljittelyä vastaan. Eri IPR-suojamuodot soveltuvat eri suojan kohteiden suojaamiseen.
  2. IPR-suojamuotoja, sopimuksia ja muita suojauskäytäntöjä yhteisesti kannattaa käyttää sopimatonta jäljittelyä vastaan. Kulloiseenkin tilanteeseen tulee löytää oikea ”cocktail”, joka voi toimia sopimatonta jäljittelyä vastaan. Laajin ja tehokkain suoja syntyy suojausmuotojen ja -käytäntöjen yhteisvaikutuksesta.
  3. Yrityksellä on myös oltava tarvittaessa rohkeutta ja halua puolustautua kopiointitilanteissa sopimatonta jäljittelyä vastaan. Se vaatii tietämyksen ja osaamisen jatkuvaa lisäämistä ja myös koulutusta yrityksen henkilöstölle. Keskeistä on luoda yritykseen vahva yrityskulttuuri puolustaa omia aineettomia oikeuksia ja yrityksen mainetta. Painopiste suojaamisessa on myös siirtymässä ennakoimiseen ja ennalta ehkäisemiseen.
  4. Yritysten on myös kollektiivisesti pyrittävä vaikuttamaan elinkeinolainsäädännön jatkuvaan kehittämiseen. Saksassa yritykset halusivat uutta lainsäädäntöä ja saivat sitä. Ne käyttävät lain perusteella syntyvää kilpailusuojaa turvalausekkeena sopimatonta jäljittelyä vastaan mm. tilanteessa, jossa tavaramerkki- tai patenttisuojaa ei voi saada. Selitystä sille, miksi ei myös Suomessa, pohdin omassa tutkimuksessani (Palvelukonseptin suoja ja immateriaalioikeus. Palvelutuotteen sopimaton jäljittely (2016).

 

 

 

Kari-Pekka Syrjä

Syrjä on ICapitalin perustaja ja omistaja, oikeustiet. toht., IPR-juristi, tutkija.

Syrjällä on laaja käytännönkokemus IPR-juristina aineettoman omaisuuden suojaamisessa ja hyödyntämisessä kaivos-, biotekniikka- ja elintarviketeollisuudessa. Hänen on väitellyt aiheesta "Palvelukonseptin suoja ja immateriaalioikeus. Palvelutuotteen sopimaton jäljittely". Syrjä toimii yritysten neuvonantajana, kouluttajana ja asiantuntijana ICapitalissa. Hän valmistelee parhaillaan tutkimusta palveluiden suojamuodoista.

Lisää aiheesta