Osaako lapsesi laskea prosenttilaskuja ilman kännykkäsovellusta?

Taidot, joita tarvitsemme työtehtävissämme, tulevat perustumaan jatkossakin voimakkaasti matemaattisiin taitoihin ja loogiseen päättelykykyyn. Miten saisimme lapset ja nuoret kiinnostumaan aiempaa enemmän matematiikan opiskelusta? Entä riittääkö nykyinen osaamisen taso yhä vaativimmissa työelämän tehtävissä? Matematiikka oppiaineena tarvitsee positiivisen imagoruiskeen, jotta se hyödyttää jatkossakin työelämämme tarpeita.

Maailma digitalisoituu voimakkaasti ja ihmiset tarvitsevat enenevässä määrin myös arjen matemaattisia taitoja. Merkittävää on, että virikkeitä taitojen harjoittamiseen ei enää synny kuitenkaan helpolla, kun ympärillämme lähes kaikki on valmiiksi laskettua. Eri elämän vaiheissa kannustuksen ja motivoinnin puute saattaa rajoittaa merkittävällä tavalla taitojen kehittymättömyyteen. Varsinkin varhaisiässä ympärillä olevien vanhempien kannustuksen merkitys korostuu, kun taas nuoruudessa motivaatio saattaa kadota eri syistä johtuen. Pahinta on se, ettemme välttämättä osaa ottaa huomioon tyttöjen ja poikien erityistarpeita, emmekä osaa tarjota riittävästi virikkeitä motivaation ylläpitämiseksi.

Jo varhaisesta vaiheesta alkaen lapsille on tarjottava matemaattisia virikkeitä. Lapset, joilla on spontaania kiinnostusta laskea ympärillään olevia arkielämän asioita, tulevat olemaan todennäköisemmin myös matemaattisesti vahvoja aikuisiälläkin. On äärimmäisen huolestuttavaa, että kaikki nykynuoret eivät omaa riittäviä ja yksinkertaisia prosentti-, kerto- ja jakolaskutaitoja. Juuri näiden perustaitojen puute korostuu useimmiten työelämässä. Asialle on tehtävä jotakin! TIMMS-tutkimuksen – puhtaasti matematiikan tasonmittaustutkimus (vrt. PISA) – mukaan 10-vuotiaiden suomalaisoppilaiden osalta poikien kehitys on heikentynyt merkittävästi ja erityisesti erinomaisten oppilaiden osuus on pudonnut.

Merkille pantavaa on, että toisen asteen oppilaat saattavat olla matemaattisesti lahjakkaita, mutta heiltä on kadonnut kiinnostus matematiikan opiskeluun. Varhaisilla matemaattisilla taidoilla on kytkös nuoren ja aikuisen motivaatioon haastaa itseään myös jatkossa. Vakava osoitus kiinnostuksen puutteesta on, että sekä pitkän että lyhyen matematiikan ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuneiden määrät ovat vähentyneet vuosittain. Kun kirjoittajien määrät vähenevät, myös osaajien määrät vähenevät.

Hälyttävää taasen on, että kiinnostuksen puute rajoittaa erityisesti tyttöjen jatko-opinto- ja uramahdollisuuksia. Microsoftin teettämän tutkimuksen mukaan vain 37 prosenttia suomalaistytöistä näkee itsensä työskentelemässä matemaattisia taitoja vaativilla aloilla. Jostain syystä tytöt menettävät kiinnostuksensa tiedeaineita kohtaan noin 11-vuotiaana. Meillä ei ole varaa kadottaa toista sukupuolta yhä digitalisoituvasta tulevaisuuden työelämästä. Tarvitsemme sekä miehiä että naisia tulevaisuuden työtehtäviin. Myös täysin uudenlaisiin työtehtäviin, joita ei ole vielä olemassakaan. Aihe on ajankohtainen myös muualla maailmassa, kuten Hidden Figures -elokuvan (2016) esille nostama naismatemaatikkojen sankaritarina osoittaa. Lapset ja nuoret tarvitsevat myös matematiikan saralta roolimalleja, joihin samaistua. Iso kysymys liittyy keskeisesti siihen, miten nuorten naisten koulutusvalinnat saataisiin kantamaan matematiikkaa vaativiin työtehtäviin saakka.

Make mathematics great again!

Tärkein syy, miksi työelämän edustajat ovat kiinnostuneita koulutuksesta, on kiinnostus osaavaan työvoimaan. Jotta palveluyritysten osaaminen voidaan saattaa digiliiketoiminnan tarpeita vastaavaksi, yritysten tulee kehittää nykyisen työvoiman osaamista, rekrytoida täysin uusia osaajia sekä vaikuttaa pitkäjänteisesti osaamisen ennakointityöhön. Elinkeinoelämän ja yritysten edustajat osaavat kertoa osaamisen muutoksista ja siitä, miten nämä vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja työnkuviin.

Vuonna 2020 yli kolmannes useimpien työtehtävien ydinosaamisista tulee olemaan sellaisia taitoja, joita ei vielä vuonna 2015 pidetty tehtävän kannalta oleellisina. Yritykset kilpailevat jatkossa muun muassa ohjelmistoinsinööreistä, mobiiliteknologiaosaajista, data-analyytikoista, biotieteilijöistä, tuotannon kehittäjistä, uusiutuvan energian osaajista, tilastotieteilijöistä ja geofyysikoista. Matemaattista taitoa ja loogista ajattelukykyä ei ole koskaan liikaa.

Yritykset omaavat käytännön tasolla toimialan uusimmat tiedot alan kehityksestä, joten elinkeinoelämän ja oppilaitosten välistä suunnitelmallista yhteistyötä tulisikin tiivistää entisestään. Tutkintorakenteita, opetussisältöjä ja -menetelmiä sekä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia tulee kehittää jatkossakin sellaiseen suuntaan, että ne täyttävät digiajan uudenlaiset vaatimukset.

Tuomas Ylitalo

Asiantuntija,

elinkeinopolitiikka

VTMpuhelin +358 20 595 5049

Tuomas Ylitalo

Asiantuntija,

elinkeinopolitiikka

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.