Osaammeko ja uskallammeko uudistua? No ilman muuta!

Joka paikka pursuaa digipuhetta. Robotisaatio, keinoäly, data, tietoliikenneyhteydet ja moni muu hallitsee keskustelua ja pyrkii määrittämään tulevaisuuttamme. Onko meillä tulevaisuudessa töitä vai vievätkö robotit nekin? Onko minun datani minun vai jonkun muun? Kuka saa tehdä siitä bisnestä? Osaammeko ottaa hyödyn irti digimurroksesta? Mahdollistaako lainsäädäntö uudistumisen vai olisivatko kaikki uudet digiajan uljaat yritykset, kuten Uber ja AirBnB, laittomia Suomessa? Onko meillä Suomena lainkaan sijaa tässä kehityksessä vai jäämmekö ainoastaan sivustaseuraajiksi?

Moniin näistä kysymyksiin ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. Argumentteja löytyy kaikkeen puolesta ja vastaan. Tulevaisuuden ennustaminen ei ole koskaan ollut helppoa. Sen perusteella, kuinka keskustelua käymme, voisin väittää, että meillä on kansallisessa itsetunnossa lommo. Vaikka samaan aikaan meillä on käsissämme enemmän pelimerkkejä ja mahdollisuuksia kuin mitä ehkä aina ymmärrämmekään.

Kurjistumisen puhe ei nimittäin ole koko totuus. Samanaikaisesti potentiaali menestykseen on koko ajan läsnä. Sain kurkistaa pitkän aikaa tulevaisuuteen osana Tekesin rahoittamien hankkeiden arviointia ja minulle tulevaisuus ei näyttäydy laisinkaan synkkänä, päinvastoin. Putkessa on jälleen kerran huimaa tavaraa ja osaamista. Wait and see, sanoisi amerikkalainen.

Myös Suomeen tulleet yritykset kertovat tarinaa siitä potentiaalista, jota meillä on. Zalando kehittää verkkokaupan ratkaisuja Suomessa ja IBM parkkeerasi terveysalan Watsoninsa juuri tänne meidän hoodeille, koska suomalainen terveysdata on sekä ainutlaatuista että lainsäädäntömme maailman edistyksellisintä sen hyödyntämisen suhteen. Insinöörit ovat meillä sekä suhteellisen edullisia että osaavia.

Osaammeko itse ottaa ainutlaatuisesta kehitysympäristöstämme tehot irti? Uskallammeko tosissamme tähdätä huipulle? Kuulin taannoin, miten eräs t&k-maailman voimahahmo julisti pannaan vanhat sananlaskut harhaan johtavina ja väärää asennetta levittävinä.  Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Ei todellakaan näin. Miten olisi joka kuuseen kurkottaa, se menestyksen saavuttaa?

Ehdotankin, että aloitamme uuden ajan tässä ja nyt. Startup-yrittäjät ovat niin jo tehneet, eiköhän nyt olisi lopunkin Suomen vuoro!

Ilona Lundström

Ilona Lundström toimii ylijohtajana, elinkeino- ja innovaatio-osaston osastopäällikkönä työ- ja elinkeinoministeriössä.

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.

Talouden timantti kaipaa hiomista

Kuvittele itsesi 1970-luvulle. Lasse Viren on pinkaissut neljännen kultansa. Radiossa soi Abba. Hippeily on taakse jäänyttä elämää, ja maailma on vakavoitunut kylmän sodan edessä. Öljykriisi nostattaa kaikkien niskakarvoja, sillä koko talous pyörii tavaran himon ja omistamisen ympärillä. Koska tavallisetkin tavarat ovat kalliita, tavaran valmistaminen on haluttu ja tavoiteltu osa globaalia työnjakoa. Pienemmässäkin pitäjässä tupruttaa tehtaan savupiippu.