Ostimme hiljattain käytetyn auton yksityiseltä myyjältä. Kauppa tehtiin sunnuntaina myyjän kotona. Kaikki kauppaan, omistajavaihdokseen ja vakuuttamiseen liittyvät toimenpiteet hoidettiin kotikoneelta digitaalisesti.  Aikaa kaikkeen kului 10 minuuttia, ja olimme kaikki tyytyväisiä. Käyttämämme palvelu oli toteutettu myyjän ja ostajan tarpeet huomioiden ja tekniikka pelasi. Digitalisaation tuoma mahdollisuus tehdä asioita helpommin ja tehokkaammin voisi yhtä hyvin koskea koko Suomen julkista sektoria.

Julkisen sektorin tehostamisessa digitalisaatio on hyvä keino. Asiakas ei ole aina ollut julkisen sektorin kehityksen tärkein ajuri, mutta onnistuneet esimerkit kertovat, että ajattelu on muuttunut. Uusia digitaalisia palveluita suunnitellessa tarvitaankin juuri asiakkaan käyttötarpeen ymmärrystä. Sen lisäksi, että onnistuminen vaatii monenlaisen osaamisen yhteistyötä, myös liiketoimintamallit ja arvonmuodostuksen tavat joudutaan miettimään uudestaan.

Paras ympäristö julkisille digipalveluille tarkoittaa myös uudenlaista kehittämisen toimintatapaa. Kalliit mammuttiprojektit eivät enää sovi tähän maailmaan. Kehittämisessä aikapaine on kasvanut, minkä globaali kilpailu viimeistään varmistaa.  Start up -yritykset ovat luoneet joustavan kokeilemisen toimintatavan, joka sopii nykykehittämiseen hyvin. Malli on eräänlaista yrityksen ja erehdyksen kautta etenemistä, jossa tuloksen takaa kilpailu ja viimeistelee vauhti. Tässä kehityskulttuurin muutoksessa julkinen sektori voi ottaa monipuolisen roolin, sillä hankkeissa onnistuminen edellyttää uudenlaista osaamista myös tilaajalta.

Uuteen kehittämiskulttuuriin hyppäämisen ei pitäisi olla iso askel.  Suomessa on perinne kehittää asioita yhdessä. Ministeriöt, viranomaiset ja muut palveluiden tuottamisesta vastaavat tahot tarvitaan entistä laajemmassa mitassa mukaan. Hankintaprosessit, sopimuskäytännöt ja vastuut on syytä päivittää.  Teknologia kehittyy joka tapauksessa vauhdilla.

Halusimme tai emme, vanhat tutut megatrendit vahvistavat toisiaan.  Globalisaatio ja digitalisaatio kulkevat käsi kädessä ja lisäävät toistensa murrosvoimaa. Tämä liitto on kaksisuuntainen, ja sillä on erityisen iso merkitys tulevaisuuden työpaikoille ja kasvulle. Koska digitaaliset markkinat ovat globaalit, hyvän sovelluksen ja liiketoimintamallin kehittäjälle avautuu laajat markkinat. Hyödyntämällä suomalaisia kasvavia yrityksiä julkisen sektorin hankkeissa voitaisiin luoda myös mahtavia referenssejä, joiden turvin kotimaisella osaamisella on mahdollisuus kansainvälistyä.  Globaalit markkinat toimivat myös toiseen suuntaan: olemme muualla toimiville yrityksille yhtä helposti saavutettavissa.

Suomalaiset osaavat jo etsiä palvelunsa netin yli sieltä, mistä ne parhaimpina löytyvät ja hallitus on asian hyvin tunnistanut. Suomella olisi vielä hetki aikaa olla edelläkävijä.

Riikka Heikinheimo

Riikka Heikinheimo toimii Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Osaaminen ja kasvu -vastuualueen johtajana. Hänen vastuulleen kuuluvat muun muassa koulutus, tutkimus ja innovaatiot, kauppa­politiikka sekä yritysten kasvu ja kansain­välistyminen.

Aiemmin Riikka on tehnyt töitä Suomen Akatemiassa vastaten ohjelma­toiminnasta sekä strategisesta tutkimus­rahoituksesta. Tätä ennen hän työskenteli Tekesissä useissa eri tehtävissä, vastaten viimeksi suurten yritysten ja julkisten organisaatioiden asiakaspalvelusta.