Otetaan savolaisista oppia

Muutama viikko takaperin Talouselämän pääjuttu kertoi suomalaisen markkinoinnin häpeätilasta. MTL eli Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto on mukana hankkeessa, jossa selvitettiin suomalaisten yritysten markkinointi-investointeja ja suomalaisen kulttuurin markkinointihenkisyyttä. Löydös oli aika tunkkainen. Emme markkinoi, emme osaa kaupallistaa, meillä ei kouluteta markkinointia, emme osaa luoda kuluttajabrändejä emmekä ymmärrä, mitä markkinointi tarkoittaa.

Yrityksemme tekevät voittoa säästämällä ja kulukuurilla. Toinen vaihtoehto olisi kasvattaa yläriviä: myyntiä ja liikevaihtoa.

Tuhkaa ei kannata kovin pitkään ripotella päälleen. Ja mitä enemmän tunkiota kaivaa, sitä vahvemmin se haisee. Unohdetaan siis menneet, otetaan opiksi ja käännetään katse tulevaisuuteen.

Yksi suuri haaste markkinointiajattelun edistämiseen on suomalainen kansanluonne. ”Kell onni on, se onnen kätkeköön.” Onneksi meillä on kasvanut ja edelleen kasvamassa työelämään uusi sukupolvi, joka osaa puhua, olla vuorovaikutuksessa, pitää markkinointia tärkeänä ja uskoo yrittäjyyteen. Se ei ole koskaan kuullutkaan, ettei Suomesta kannattaisi viedä mitään hevosta pienempää.

Olemme aina olleet hyviä selviytymään kriiseistä. Kulukuurien ja säästämisen tie on kuljettu nyt loppuun. Edessä on umpikuja, Dead End. Kaikilla on hirveä kiire, jokainen säntäilee, kiireessä tulee sutta ja sekundaa. Seminaareihin ei ehdi, mitään uutta ei opi. Näin en voi jatkua.

Nyt on pakko ryhtyä miettimään arvonluontia eli ylärivin kasvattamista. Pakon edessä olemme ennenkin pystyneet ihmeisiin.

Meillä on takanamme kahdeksan kituliasta vuotta. Seuraavat seitsemän ovat Suomen kohtalolle ratkaisevia. Niiden jälkeen työelämässä on riittävästi uudella tavalla ajattelevia ihmisiä. He ymmärtävät, että pitää myydä ja että markkinointi ei ole hömppää vaan sillä kasvatetaan myyntiä.

Miten me selviämme seuraavan seitsemän vuoden yli? Meidän kaikkien vanhojen starojen pitää ensinnäkin tarkistaa oma asenteemme. Vuoropuhelu rikastaa elämää, kohteliaisuus on fiksua, tunne tekee elämästä elämisen arvoista.

Kun asenne on kunnossa, pitää hankkia oppia siitä, miten asiakkaalle luodaan uutta arvoa ja ikimuistoisia asiakaskokemuksia. Tähän tarvitaan enemmän valmennusta kuin hakukonemarkkinoinnin kurssi eikä Twitter-tilin aktivointikaan riitä. Meidän pitää perehtyä strategiseen markkinointiin, opetella konseptien luomista. Luetaan kirjoja, mennään koulutukseen, kyseenalaistetaan omia piintyneitä ajatuksiamme.

Hyvä tuote ei myy itse itseään. Suuretkin ostopäätökset tehdään tunteella. Tämä saattaa olla meille perirationaalisille härmäläisille vaikein rasti. Kannattaa silti yrittää laittaa vähän fiilistä kehiin.

Otetaan esimerkkejä. Hyvin maailmalla kaupaksi käyvän Ponssen markkinoinnissa on fiilistä vähintään yhtä paljon kuin faktaa. Uuden koneen kehittämisestä tehdään ilmiö ja sen lanseeraamisen ympärille luodaan tarina. Kun uusi kone on kehitetty ja valmis, sen lanseerauksesta tehdään numero.

Tai niinkin arkipäiväinen aihe kuin matkustaminen junalla. Siihenkin voi ladata huikeasti tunnetta.

 

Tarja Virmala

Sidosryhmä- ja viestintäjohtaja,

Tarja Virmala on viestinnän ja markkinoinnin moniottelija. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus tiedottajan, viestinnän, vuorovaikutuksen, markkinoinnin, johtamisen ja kirjoittamisen tehtävistä. Hän on ollut kolumnistina useissa medioissa ja bloggaajana monilla verkkosivustoilla.

Tarja Virmala on Paltan sidosryhmä- ja viestintäjohtaja sekä Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL:n toimitusjohtaja. Hän on ajatellut maailmaa viestinnän silmälasien läpi kansainvälisessä pörssiyhtiössä, pienessä yrityksessä konsulttina, suurissa liitoissa lobbarina.

Tarja tietää, että vanhakin koira oppii uusia taitoja. Hänellä on kaksi itsepäiseksi luonnehdittua jo aikuista terrieriä. Ne oppivat joka viikko jotain uutta.

Koirien lisäksi Tarja harrastaa monipuolisesti liikuntaa ja hoitaa mielenterveyttään kirkkaan erämaajärvi Puulan rannalla.

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Kasvun hidastuminen yllättää yritykset

Talouden ennustaminen näyttää vaikeammalta kuin pitkään aikaan. Suomessa yritysten kasvu on vielä vahvaa, mutta näkymät ovat heikentyneet selvästi. Palvelualan yritysten kasvu ja työllistäminen ovat jatkuneet kesän jälkeen ripeänä. Arvioimme, että palvelujen kasvu jatkuu myös matalasuhdanteessa. Suomalaisten palvelujen vienti vetää jopa yli kansainvälisen kysyntäpotentiaalin.

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.

Talouden timantti kaipaa hiomista

Kuvittele itsesi 1970-luvulle. Lasse Viren on pinkaissut neljännen kultansa. Radiossa soi Abba. Hippeily on taakse jäänyttä elämää, ja maailma on vakavoitunut kylmän sodan edessä. Öljykriisi nostattaa kaikkien niskakarvoja, sillä koko talous pyörii tavaran himon ja omistamisen ympärillä. Koska tavallisetkin tavarat ovat kalliita, tavaran valmistaminen on haluttu ja tavoiteltu osa globaalia työnjakoa. Pienemmässäkin pitäjässä tupruttaa tehtaan savupiippu.