Polarisaation polulla

Työelämän polarisaatio puhuttaa, huolestuttaa ja alkaa näkyä myös numeroissa. Muutokset työelämässä eivät tietenkään ole uusi ilmiö, vaan erityyppistä ja -tahtista uudistumista ammateissa ja toimialoissa on vuosikymmenten mittaan tapahtunut koko ajan.

Nyt muutosten ajureina ovat joka paikassa toistellut digitalisaatio, globalisaatio ja robotisaatio. Niiden vaikutus on epäilemättä suuri ja valtaosin vielä edessäpäin. Mutta onko muutoksen suunta työelämässä mukana oleville hyvä vai huono?

Samat yhteiset muutosilmiöt koskevat kaikkia maita ja niiden yritystoimintaa mutta se, millä nopeudella ja voimalla ne osuvat työikäiseen väestöön, vaihtelee maittain. Yhteistä näyttää olevan huoli siitä, mitä monille keskituloisille töille ja sitä kautta koko keskiluokalle tapahtuu.

Yhdysvalloissa keskiluokan taloudellinen asema jumiutui paikalleen jo aikaa sitten. Kotitalouksien reaaliset mediaanitulot ovat 1990-luvun puolivälin jälkeen nousseet vain muutaman prosentin. Suomessa vastaava nousu on ollut 40 prosentin luokkaa. Tulojen vakaa nousu katkesi amerikkalaisilla jo 1970-luvulla, ja sen jälkeen he ovat kokeneet myös alenevien reaalitulojen jaksoja. Samalla koulutustaustan – ja laajemmin ymmärrettynä osaamisen – merkitys tulojen kehitykseen on ollut yhä selvempi. Heikoimmin koulutetut ovat juuttuneet matalapalkkatöihin, joissa ansiot jäävät yhä enemmän jälkeen korkeammin koulutettujen ansioista.

Suomessa näistä trendeistä on joitakin merkkejä, mutta mahdollinen suuri murros – se mihin kannattaisi varautua, on vielä näkemättä. Yllättävän vähälle huomiolle on jäänyt jo pitkään väreillyt ilmiö, jossa työllisyys palkansaajien keskimmäisissä tulodesiileissä on hieman vähentynyt jo vuodesta 1995 lähtien. Samalla työllisyys on noussut pienituloisimpien joukossa, ja myös kolmen ylimmän tulodesiilin työllisyysosuudet ovat kasvaneet. Työllisyydessä on siis tapahtunut lievää polarisaatiota, mutta rankkaa amerikkalaistyylistä palkkapolarisaatiota emme ole kohdanneet.

Teknologian kehitys nostaa talouden tuottavuutta, mutta sen hedelmät eivät jakaudu tasaisesti – eivät yritysten eivätkä myöskään yksilöiden kesken. Tämä lisää todennäköisyyttä tuloerojen kasvulle, johon voidaan päätyä kahta reittiä: bruttopalkat korkean osaamisen työtehtävissä kohoavat muihin palkkoihin nähden huomattavasti ja toiseksi pääomatulot kasaantuvat teknologian hyödyntämisessä parhaiten menestyneiden yritysten omistajille.

Onko suomalainen keskiluokka siis murenemassa työelämän polarisaation myötä? Niin ei tarvitse käydä, vaikka tulevaisuuden työelämässä rima onkin monessa lajissa aiempaa korkeammalla. Yksilötason resepti niissä oloissa pärjäämiseen muodostuu kolmesta palasesta – osaamisesta, rohkeudesta ja ennakkoluulottomuudesta. Käytännössä se tarkoittaa tietojen ja taitojen ahkeraa päivittämistä sekä valmiutta vaihtaa alaa ja työnteon muotoa. Vanhat ammatit ja toimenkuvat eivät sellaisenaan palaa. Niiden odottelu on turhaa ja kallista ajanhukkaa.

Timo Lindholm

Timo Lindholm toimii teemajohtajana Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrassa.

Lisää aiheesta

PALTA ry budjettiriihestä: Hallituksen panostukset osaamiseen ja tulevaisuude...

Budjettiriihessä esiin nostetut, vielä tämän vuoden puolella lisäbudjetilla kohdistettavat panostukset jatkuvan oppimisen toteuttamiseen ovat hyvä alku. Toivottavaa olisi kuitenkin, että jatkuvan oppimisen reformiin suunnattaisiin tulevina vuosina lisää resursseja, joilla luotaisiin alustaa uudenlaiseen työelämälähtöiseen osaamisen kehittämiseen työurien aikana. Osaajapulaa on havaittavissa kaikilla palvelutoimialoilla.

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.

Talouden timantti kaipaa hiomista

Kuvittele itsesi 1970-luvulle. Lasse Viren on pinkaissut neljännen kultansa. Radiossa soi Abba. Hippeily on taakse jäänyttä elämää, ja maailma on vakavoitunut kylmän sodan edessä. Öljykriisi nostattaa kaikkien niskakarvoja, sillä koko talous pyörii tavaran himon ja omistamisen ympärillä. Koska tavallisetkin tavarat ovat kalliita, tavaran valmistaminen on haluttu ja tavoiteltu osa globaalia työnjakoa. Pienemmässäkin pitäjässä tupruttaa tehtaan savupiippu.