Rakenteet kuntoon hyvän sään aikana

Noususuhdanteet kestävät yleensä 2-10 vuotta, joten Suomen talouskasvun kausi jäämään lyhyeksi. Meillä on nyt muutama kasvun vuosi aikaa laittaa rakenteita kuntoon.

Paltan juuri ilmestynyt suhdannekatsaus herätti huomiota ennusteellaan talouden kevätsään kääntymisestä talveksi. Samalla kun hehkutamme 2,5 prosentin BKT-kasvulukuja ja palvelujen liikevaihdossa 7 prosenttiin nousevaa vuotuista kasvuennustetta, kansainvälisen talouden kehitys on jo ehtinyt loppukesän puolelle. Suomen vasta päästessä kasvuvauhtiin on maailmantalouden myönteinen kehitys jatkunut jo 8 vuotta. Koska noususuhdanteet kestävät yleensä 2-10 vuotta, tulee Suomen talouskasvun kausi jäämään kovin lyhyeksi.

Suomen talouden ongelmat ovat rakenteellisia, eikä talouden kasvu niitä korjaa. Aina vuoteen 2008 asti palkkakehitys on seurannut tuottavuutta, mutta enää näin ei ole. Palkat ovat nousseet finanssikriisin jälkeen lähes 20 prosenttia. Myös työllisyystavoitteen maali karkaa. Nykytasoisen huoltosuhteen ylläpitämiseksi 72 prosentin työllisyystavoite ei tulevaisuudessa riitä. Meillä on nyt muutama kasvun vuosi aikaa laittaa rakenteita kuntoon. Työllisten määrä on yksi suurimmista rakenteellisista haasteista, eikä synnytystalkoista ole tähän hätään apua.

Työvoiman saatavuudesta on nopeasti tulossa kasvun este. Paltan tuoreen selvityksen mukaan yli 40 prosenttia voimakkaasti kasvavista palveluyrityksistä ilmoittaa kärsivänsä osaavan työvoiman saatavuudesta. Työpaikoilla on menossa valtava osaamissiirtymä ja työn murros. Ammatillisen koulutuksen, täydennys- ja muuntokoulutuksen kehittämisen lisäksi käyttöön on otettava myös kansainvälinen rekrytointi. Markkinat ovat jo globaalit, ja osaajista kilpaillaan kansainvälisesti.

Työperäisen maahanmuuton esteet tulee purkaa. Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaan perustuvasta työlupakäytännöstä tulisi luopua. Ongelma ei niinkään ole lainsäädännössä vaan byrokraattisissa ja vaikeasti hahmottuvissa prosesseissa.

Palta esittää, että EU/ETA-maiden ulkopuolisessa osaajarekrytoinnissa otettaisiin mallia esimerkiksi Viron Enterprise Estonian alaisuudessa toimivasta Work in Estonia -rekrytointipalveluista, jonka kautta kansainvälisen rekrytoinnin palvelut löytyvät yhdeltä luukulta. Viron kaltainen osaajien houkuttelupalvelu competence in -tavoitteella sopisi kuin nenä päähän ensi vuoden alussa Tekesin ja Finpron yhdistymisestä syntyvälle Business Finlandille. Palvelun järjestämisessä voitaisiin hyödyntää yksityisten myös henkilöstöpalveluyritysten osaamista.

Työvoiman saatavuudesta tulevaisuudesta on huolehdittava. Suomen on oltava houkutteleva paikka sekä yrityksille että työntekijöille. Tarvitsemme osaajia: keskimäärin yksi asiantuntijatehtävä generoi vähintään kaksi matalamman tuottavuuden työpaikkaa.

Nyt jos koskaan tarvitaan malttia, viisautta ja tahtoa tarttua rakenteellisiin uudistuksiin sekä hallituksen työssä että syksyn työmarkkinapöydissä.

Teksti on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidesivulla 2.9.2017.

Riitta Varpe

Toimitusjohtaja,

Riitta Varpe on toiminut Paltan toimitusjohtajana liiton perustamisesta 2011 lähtien. Koulutustaustaltaan hän on tekniikan lisensiaatti, eMBA ja toiminut työuransa aikana sekä yksityisen vientiteollisuuden että julkisen sektorin johtotehtävissä.

Menossa olevassa elinkeinoelämän murroksessa ja kansainvälisessä kilpailussa ei pärjätä vanhoilla toimintatavoilla. Varpen suuri innostuksen ja inspiraation lähde on puhua palvelujen puolesta ja rakentaa yhdessä Paltan jäsenyritysten ja henkilöstön kanssa Paltaa uuden työn edelläkävijäliitoksi.

Lisää aiheesta

Työvoima ei riitä

Suomen väestö ikääntyy. Siksi entistä useampi työikäinen pitää saada töihin. Muuten verotulot eivät riitä kattamaan kasvavia menoja. Julkisessa keskustelussa on yleensä keskitytty miettimään mistä löytyvät tarvittavat työpaikat, mutta suurempi kysymys on mistä löytyy työpaikkoihin tekijät. Optimistisella kehityksellä työvoiman ulkopuolelta voidaan työmarkkinoille saada noin 8 000 henkilöä vuodessa.