Rasvaa työnvälityskoneeseen

Elämme historian suurinta työn murrosta, mutta osaammeko reagoida muutokseen riittävän nopeasti?

Työn vastaanottamisen kannustinloukut ovat ilmeiset ja korostuvat erityisesti pääkaupunkiseudulla. Vuoteen 2012 verrattuna TE-toimistojen avoimien työpaikkojen täyttymisajat ovat tuplaantuneet samalla kun työttömien määrä on kasvanut hurjiin lukuihin. Kysymys ei ole siitä, etteikö avoimia työpaikkoja olisi. Alkuvuoden aikana TE-toimistoihin ilmoitettiin lähes yhtä paljon uusia avoimia työpaikoja kuin ennen finanssikriisiä vuonna 2007. Lisäksi yli kolmannes kasvavista palveluyrityksistä ilmoittaa kokevansa merkittäviä rekrytointiongelmia.

Suomalaisen työllisyyden hasteena on työvoiman poikkeuksellisen vähäinen liikkuvuus. Kokemus on osoittanut, että on helpompaa saada työvoimaa Euroopasta pääkaupunkiseudulle kuin työttömyydestä kärsiviltä alueilta Suomesta. Maan hallituksen toimet työttömyysturvan uudistuksista ja työn vastaanottovelvollisuuksien tiukennuksista sekä ammatillisen ja maantietteellisen liikkuvuuden lisäämiseksi ovatkin todella tarpeen.

Kehitysvastuuta ei kuitenkaan pitäsi sysätä alueellisille TE-toimistoille, sillä ongelma on valtakunnallinen. Uusia osaamistarpeita ja  työmarkkinoita tulisi tarkastella kokonaisuutena, sillä aikaa ei yksinkertaisesti ole hukattavana selvityksiin tai hallintokuluja aiheuttaviin pieniin alueellisiin kokeiluihin, jotka uhkaavat jäädä koskemaan vain marginaaliryhmiä. Sen sijaan hallituksen kehysriihen 2016 yhteydessä tekemä periaatelinjaus TE-toimistojen ja yksityisen henkilöstöpalveluyritysten yhteistyön tiivistämisestä on erittäin toivottava ja uusia mahdollisuuksia tarjoava.

Työnvälityksen digitalisoinnissa on valtava, vielä käyttämätön potentiaali, ja tähän henkilöstöpalveluyritykset voivat tuoda uusia, markkinaehtoisia avauksia. Tuoreena esimerkkinä tästä on nuorille suunnattu valtakunnallinen pikaduuni-palvelu. Digitaalisen prosessin lisäksi henkilöstöpalveluyritysten lisäarvo konnkretisoituu tehokkaissa arviointiprosseissa, yksilölllisessä palvelussa, yritysyhteyksissä ja valtakunnallisissia verkostoissa.

Digitaaliset välityspalvelut ovat todistaneet toimivuutensa asunnonvälityksessä ja jopa kumppanin etsimisessä – miksi sellainen ei toimisi myös työnvälityksessä? Yhdistämällä luvanvaraisesti TE-toimistojen hallussa olevat työttömien työnhakijoiden ja yksityisten henkilöstöpalveluyritysten työvoimaa tarvitsevien yritysten tiedot, voitaisiin kehittää  koko kansan LinkedIn tai työnvälityksen Tinder.

Riitta Varpe

Ent. toimitusjohtaja. Vastuu elinkeinopoliittisista asioista 15.6. asti,

Riitta Varpe on toiminut Paltan toimitusjohtajana liiton perustamisesta 2011 lähtien. Koulutustaustaltaan hän on tekniikan lisensiaatti, eMBA ja toiminut työuransa aikana sekä yksityisen vientiteollisuuden että julkisen sektorin johtotehtävissä.

Menossa olevassa elinkeinoelämän murroksessa ja kansainvälisessä kilpailussa ei pärjätä vanhoilla toimintatavoilla. Varpen suuri innostuksen ja inspiraation lähde on puhua palvelujen puolesta ja rakentaa yhdessä Paltan jäsenyritysten ja henkilöstön kanssa Paltaa uuden työn edelläkävijäliitoksi.

Lisää aiheesta

Sanoista tekoihin

Tänään, perjantaina 18. tammikuuta, on viimeinen varsinainen työpäiväni Paltan viestintäjohtajana. Olo on vähintäänkin ristiriitainen. Jätän merkityksellisen ja ammatillisesti palkitsevan työn ja erinomaisen työyhteisön hypätäkseni työelämän syvään päähän, startup-yrittäjäksi. Päätökseni on yllättänyt, mutta itse asiassa tämä on seurausta Paltan tavoitteiden eteen työskentelemisestä.

Mukana murroksessa: Työnantajat ja työntekijät visioivat yhdessä ICT-alan työ...

Palta ja Ammattiliitto Pro jatkavat tänä syksynä ICT-alan työn tulevaisuus -hanketta.  Hankkeesta sovittiin ensimmäisen kerran vuoden 2016 työehtosopimusneuvotteluissa. Viime vuoden neuvotteluissa sovittiin hankkeen jatkamisesta. Hankkeella pyritään edistämään ICT-alan yritysten tuottavuutta, kilpailukykyä ja työhyvinvointia sekä uuden liiketoiminnan kehittämistä ja siihen liittyvää työpaikkojen syntymistä.

PALTA ry budjettiriihestä: Hallituksen panostukset osaamiseen ja tulevaisuude...

Budjettiriihessä esiin nostetut, vielä tämän vuoden puolella lisäbudjetilla kohdistettavat panostukset jatkuvan oppimisen toteuttamiseen ovat hyvä alku. Toivottavaa olisi kuitenkin, että jatkuvan oppimisen reformiin suunnattaisiin tulevina vuosina lisää resursseja, joilla luotaisiin alustaa uudenlaiseen työelämälähtöiseen osaamisen kehittämiseen työurien aikana. Osaajapulaa on havaittavissa kaikilla palvelutoimialoilla.

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.