Ruotsin työmarkkinamalli – kannattaako kopioida?

Palkankorotukset 2,2 prosenttia, lieviä lakonuhkia, sopimuskausi 12 kuukautta. Siinä kiteytettynä Ruotsin viimekeväinen työmarkkinakierros. Vientialat avasivat pelin, tosin vasta sovittelun jälkeen. Muut tulivat sitten hieman kitisten perässä. Mutta ruotsalaiseen tapaan homma saatiin maaliin. Niin kutsuttu märket piti taas pintansa. Mistä on kysymys?

Märketillä on Ruotsissa 20-vuotinen perinne. Keskeiset vientiliitot kuten teknologia- metsä- ja kemianteollisuus sopivat vuonna 1997 vastaavien ammattiliittojen kanssa, että jatkossa palkka- ja muu työvoimakustannuslinja sovitaan yhdessä. Sopimus on nimeltään industriavtal, ja kustannuslinjaa kutsutaan nimellä märket eli merkki. Aikaisemmin Ruotsissa oli Suomestakin tuttuja keskitettyjä ratkaisuja, joihin liitot sitoutuivat – tai sitten eivät. Työtaistelut eivät olleet tavattomia.

Keskeinen osa Ruotsin mallia on kaikkien toimialojen ja sovittelukoneiston sitoutuminen siihen. Liitot myös vahtivat toisiaan eikä aisan yli potkijoita katsota hyvällä. Irtiottoja on vuosien aikana ollut, mutta ruotuun on aina palattu.

Mallia on kritisoitu siitä, että palkkalinjan katosta on tullut samalla lattia ja että se ei ota huomioon riittävästi toimialojen erityispiirteitä.  Jos raha on lukittu, ei työmarkkinoiden hedelmäpelissä muutkaan osat hevin liiku. Näin vanhat rakenteet jämähtävät helposti paikalleen. Mallin suotuiset vaikutukset ovat kuitenkin olleet kiistattomat: lakot ovat käytännössä loppuneet ja palkansaajien reaaliansiokehitys on ollut vahvaa. Ruotsissa on onnistuttu myös rakenteiden joustavoittamisessä. Samalla on pidetty kiinni sovitusta kustannuslinjasta.

Voisiko Ruotsin malli toimia myös suomalaisena variaationa? Maiden välillä on kulttuurieroja, eikä hyötyjä saavuteta pelkällä matkimisella. Vienti edellä -malli hyväksytään Suomessakin laajasti, ja parhaillaan asiaa selvitetään liitoissa. Ilman työmarkkinakentän vahvaa sitoutumista Suomen märketistä tulee pelkkä pohja, josta jokainen itseään kunnioittava ammattiliitto ponnistelee ylöspäin ja vielä nousuhuudoin. Se on tuhon tie.

Märketin luodolla Ahvenanmerellä majakka on Suomen puolella. Olkoon valo kirkkaana myös Suomen työmarkkinoilla.

Lisää aiheesta

Vartijoiden lakko alkaa – Yritykset pyrkivät turvaamaan keskeiset toiminnot l...

Palvelualojen ammattiliitto PAM aloittaa keskiviikkona 24.10.2018 koko vartiointialaa koskevan, kolmen vuorokauden mittaisen lakon. Ratkaisua ei löytynyt, koska PAMille eivät riittäneet samantasoiset palkankorotukset kuin 2 miljoonalle muulle palkansaajalle. PAMin vaatimuslistalla oli lisäksi lukuisia muitakin asioita, kuten muun muassa ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä.

Vartijoille ei riitä sama kun muille

Vartiointialan työehtosopimusneuvottelut polkevat edelleen paikallaan, koska vartijoille ei riitä sama palkankorotustaso kuin lähes 2 miljoonalle muulle palkansaajalle. Työnantaja on keväällä 2018 alkaneiden neuvottelujen alusta lähtien ollut valmis korottamaan myös vartijoiden palkkoja yleisen linjan mukaisilla korotuksilla. Palta pitää neuvottelutilannetta haasteellisena.

Poliittiset työtaistelut kohtuuttomia

Palvelualojen työnantajat Palta vastaanotti tänään työtaisteluilmoitukset Palvelualojen ammattiliitto PAM:lta, Teollisuusliitolta ja Sähköliitolta. Ilmoitukset koskevat alasta riippuen joko työnseisausta tai ylityökieltoa. Jo aiemmin eräät muut ammattiliitot ovat ilmoittaneet poliittisista työrauhahäiriöistä Paltan sopimusaloilla. Palta pitää tilannetta valitettavana ja kohtuuttomana.