Samassa veneessä

Jo tuttu laulu, mutta vielä kestää toistaa: Teknologian murros ravistelee työelämän tutut toimintamallit kaikkialla maailmassa. Olemme keskellä murrosta, jonka mittakaavan ja merkityksen voi ymmärtää vasta jälkikäteen. Varmaa on ainoastaan se, että murros on niin perinpohjainen, ettei mikään ole kohta kuin ennen.

Työtä tekevät yksilöt ja vanhat yritykset ovat itse asiassa aivan saman kysymyksen edessä: Pystynkö pysymään tässä muutoksessa mukana? Opinko tarpeeksi uutta ja teenkö sen riittävän nopeasti? Onko minusta tähän vai pitäisikö minun väistyä?

Millä keinoilla tulevaisuudessa sitten pärjää? Olipa kyseessä yksilö tai yritys, etunoja ei ole pahitteeksi. Vaikka kilpailijoita ja kumppaneita kannattaa seurata ja uudistuksen pioneereilta oppia, ei pidä jäädä odottamaan liian pitkäksi aikaa. Osaamisella pärjää, ei menestyksekkäällä historialla tai kalskahtavilla titteleillä. Yksilö voi vaikuttaa omaan markkina-arvoonsa pitämällä osaamisensaajan tasalla. Tulee hakeutua ajoissa täydennyskoulutukseen ja myös uskaltaa ajatella oma uransa tarpeen vaatiessa kokonaan uudelleen. Yrityksen taas pitää haistella alansa kehityksen suuntaa ja olla valmis mukautumaan uudenlaisiin liiketoimintamalleihin. Rohkeimmat alkavat muovata tulevaisuutta luomalla uutta. Kehitystä ei voi pysäyttää, mutta sen voi ottaa omalta osaltaan haltuun. 

Suomalainen johtamiskulttuuri on digimurroksessa etu

Käsillä olevassa murroksessa myös johtamisen mallit menevät uusiksi. Ei voi olla menestyvä yritys uudessa liiketoimintaympäristössä, jos sitä johdetaan vanhanaikaisesti. Suomalaiset johtajat ovat kuitenkin monien muiden kulttuurien johtajia paremmassa asemassa, kun organisaatioiden hierarkiat ja työelämän rutiinit muovautuvat uusiksi.

Ei ensinnäkään pidä paikkaansa, ettei Suomessa osattaisi johtaa: Todellisuudessa suomalaisen johtamisen laatu on hyvällä kansainvälisellä tasolla. Meille rakkaat tasa-arvo ja yhdenvertaisuus muodostavat vahvan pohjan suomalaiseen johtamiseen ja työelämän kulttuuriin ylipäätään.

Suomalainen johtaja ei korosta itseään ja pitää epämuodollisuutta normaalina käytöksenä.  Suomalainen johtaja myös arvostaa ja kohtelee naisia ja miehiä samalla tavalla työelämässä, mikä ei todellakaan ole kaikkialla itsestäänselvyys. Suomalaiselle johtajalle työntekijä ei ole väline, vaan työntekijöistä ja työyhteisön yhteishengestä välitetään. Etiikka ja integriteetti ovat nekin suomalaisilla johtajilla kohdillaan.

Siirtymä matalan hierarkian verkostomaiseen työyhteisöön on suomalaiselle johtajalle ja sitä kautta hänen johtamalleen yritykselle monia muita helpompi. Tällä on merkitystä, sillä suomalaiset yritykset ovat jo nyt kansainvälisessä kilpailuissa niin asiakkaista kuin parhaasta työvoimastakin.

Tämä blogi on osa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n Tulevaisuuden johtajuus -kirjoitussarjaa.

Lue myös Pekka Mattilan essee Pelosta päättäväisyyteen.

Sarjan pääsivulle pääset tästä Tulevaisuuden johtajuus.

Pekka Mattila

Professori (Professor of Practice) Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja toimitusjohtaja, Aalto University Executive Education.

Lisää aiheesta

Sanoista tekoihin

Tänään, perjantaina 18. tammikuuta, on viimeinen varsinainen työpäiväni Paltan viestintäjohtajana. Olo on vähintäänkin ristiriitainen. Jätän merkityksellisen ja ammatillisesti palkitsevan työn ja erinomaisen työyhteisön hypätäkseni työelämän syvään päähän, startup-yrittäjäksi. Päätökseni on yllättänyt, mutta itse asiassa tämä on seurausta Paltan tavoitteiden eteen työskentelemisestä.

Mukana murroksessa: Työnantajat ja työntekijät visioivat yhdessä ICT-alan työ...

Palta ja Ammattiliitto Pro jatkavat tänä syksynä ICT-alan työn tulevaisuus -hanketta.  Hankkeesta sovittiin ensimmäisen kerran vuoden 2016 työehtosopimusneuvotteluissa. Viime vuoden neuvotteluissa sovittiin hankkeen jatkamisesta. Hankkeella pyritään edistämään ICT-alan yritysten tuottavuutta, kilpailukykyä ja työhyvinvointia sekä uuden liiketoiminnan kehittämistä ja siihen liittyvää työpaikkojen syntymistä.

Rahoitusalalla tartutaan jälleen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden haasteisiin

Suomalainen rahoitusala jatkaa työntekijöiden ja työnantajien yhteistä työtä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseksi. Jo useamman vuoden jatkunut työmarkkinaosapuolten yhteistyö työelämän kehittämiseksi on Euroopan tasolla harvinaista. Viime talven työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin yhteistyön jatkosta Hyvinvoiva finanssiala -hankkeen pohjalta.