Työllisyyden trendin tarkastelu helpottaa eri kuukausien vertailemista keskenään. Voimakkaiden muutosten sattuessa kannattaa kuitenkin tarkastella ilmiötä laajemmin ja selvittää onko ilmiö pysyvämpi vai voisiko se jäädä vain hetkelliseksi.

Monissa talouden indikaattoreissa ilmenee voimakasta vaihtelua vuodenajasta riippuen. Asuntorakentaminen on voimakkaimmillaan kesällä ja suksimyynti talvella. Maataloustuotteita valmistuu eniten kesällä, mutta kasviksia tuotetaan kasvihuoneissa läpi vuoden. Maataloustuotannon määrä romahtaa joka vuosi kun verrataan joulukuuta elokuuhun. Aikasarjan kausipuhdistaminen poistaa siitä jokavuotisen kausivaihtelun ja helpottaa kehityksen suunnan arviointia.

Työllisten määrä vaihtelee voimakkaasti vuodenajasta riippuen. Kesällä normaalisti työvoiman ulkopuolelle luettavat opiskelijat rynnivät työmarkkinoille vain poistuakseen työvoimasta taas syksyllä. Työttömyysaste heittelee niin, että toukokuun ja heinäkuun ero on helposti neljä prosenttiyksikköä. Toukokuussa työttömyysasteen uutisoidaan kohonneen pilviin, mutta heinäkuussa kaikki on hyvin. Tämän sudenkuopan välttämiseksi on usein järkevämpää tarkastella työllisyyden trendin kehitystä.

Työllisten määrä ja trendi
Työllisten määrä vaihtelee voimakkaasti vuodesta toiseen. Trendin avulla on helpompi hahmottaa kehityksen suuntaa.

Kausipuhdistamiseen käytetään matemaattisia malleja, jotka eivät ole aivan ongelmattomia. Ne toimivat kaavamaisesti ja reagoivat hitaasti pysyviin ja/tai rakenteellisiin muutoksiin. Tähän liittyy trendin tulkitsemisen vaikeus. Kausitasoitusmallit eivät oikein osaa ennustaa käänteitä, joten muutokset näkyvät trendissä vasta muutama kuukausi niiden tapahtumisen jälkeen. Toinen ongelma mutkien suoristamisessa on käännekohtien paikan vaihtuminen. Nykyinen trendisarja näyttää käänteen finanssikriisiin tapahtuneen kesällä 2008, vaikka tosiasiassa käänne työllisyydessä tapahtui vasta vuodenvaihteessa. Sama näkyy vuonna 2010 alkaneessa elpymisessä.

Työllisten trendiaikasarjojen ylilyönnit
Työllisten trendiaikasarjojen pahimmat ylilyönnit sijoittuvat käännekohtiin, jolloin työllisten määrän kehityksen suunta on muuttunut.

Trendi helpottaa siis kehityksen suunnan arviointia, mutta sen tulkitseminen vaatii hieman viitseliäisyyttä. Jos trendin suunta muuttuu poikkeuksellisen jyrkästi, kannattaa tarkistaa onko muutos muissa indikaattoreissa yhtä jyrkkiä ja voisiko muutos olla vain hetkellinen ylilyönti. Esimerkiksi kesällä 2015 nuorten huono työllistyminen kesätyöpaikkoihin aiheutti poikkeuksellisen jyrkän pudotuksen trendiin, jonka hätäisimmät tulkitsivat pysyväksi muutokseksi ja talouden uudeksi romahdukseksi. Vastaavaksi syksyllä trendi korjaantui liiankin jyrkästi ylöspäin.

Työllisten trendit eri kuukausina
Työllisten määrän trendiaikasarjat (96 eri aikasarjaa) kuukausittaisissa tilastojulkaisuissa 01/2008–12/2015.

Trendiaikasarjojen vaihtelusta on joskus myös apua kehityksen tulkinnassa. Peräkkäisten (esimerkiksi tammi-maaliskuun) tilastojulkaisujen trendisarjojen vertailu kertoo siitä miten vakaa tai epävakaa tilanne työllisyydessä on. Käännekohdissa trendi korjaantuu tasaisesti ylös tai alaspäin (vrt. syksy 2008 ja 2009). Kun työllisyyden vaihtelu on satunnaista ja vailla varsinaista suuntaa, heiluu trendi molempiin suuntiin (vrt. vuodet 2014–2015).