Seuraa trendejä syvällisemmin

Työllisyyden trendin tarkastelu helpottaa eri kuukausien vertailemista keskenään. Voimakkaiden muutosten sattuessa kannattaa kuitenkin tarkastella ilmiötä laajemmin ja selvittää onko ilmiö pysyvämpi vai voisiko se jäädä vain hetkelliseksi.

Monissa talouden indikaattoreissa ilmenee voimakasta vaihtelua vuodenajasta riippuen. Asuntorakentaminen on voimakkaimmillaan kesällä ja suksimyynti talvella. Maataloustuotteita valmistuu eniten kesällä, mutta kasviksia tuotetaan kasvihuoneissa läpi vuoden. Maataloustuotannon määrä romahtaa joka vuosi kun verrataan joulukuuta elokuuhun. Aikasarjan kausipuhdistaminen poistaa siitä jokavuotisen kausivaihtelun ja helpottaa kehityksen suunnan arviointia.

Työllisten määrä vaihtelee voimakkaasti vuodenajasta riippuen. Kesällä normaalisti työvoiman ulkopuolelle luettavat opiskelijat rynnivät työmarkkinoille vain poistuakseen työvoimasta taas syksyllä. Työttömyysaste heittelee niin, että toukokuun ja heinäkuun ero on helposti neljä prosenttiyksikköä. Toukokuussa työttömyysasteen uutisoidaan kohonneen pilviin, mutta heinäkuussa kaikki on hyvin. Tämän sudenkuopan välttämiseksi on usein järkevämpää tarkastella työllisyyden trendin kehitystä.

Työllisten määrä ja trendi
Työllisten määrä vaihtelee voimakkaasti vuodesta toiseen. Trendin avulla on helpompi hahmottaa kehityksen suuntaa.

Kausipuhdistamiseen käytetään matemaattisia malleja, jotka eivät ole aivan ongelmattomia. Ne toimivat kaavamaisesti ja reagoivat hitaasti pysyviin ja/tai rakenteellisiin muutoksiin. Tähän liittyy trendin tulkitsemisen vaikeus. Kausitasoitusmallit eivät oikein osaa ennustaa käänteitä, joten muutokset näkyvät trendissä vasta muutama kuukausi niiden tapahtumisen jälkeen. Toinen ongelma mutkien suoristamisessa on käännekohtien paikan vaihtuminen. Nykyinen trendisarja näyttää käänteen finanssikriisiin tapahtuneen kesällä 2008, vaikka tosiasiassa käänne työllisyydessä tapahtui vasta vuodenvaihteessa. Sama näkyy vuonna 2010 alkaneessa elpymisessä.

Työllisten trendiaikasarjojen ylilyönnit
Työllisten trendiaikasarjojen pahimmat ylilyönnit sijoittuvat käännekohtiin, jolloin työllisten määrän kehityksen suunta on muuttunut.

Trendi helpottaa siis kehityksen suunnan arviointia, mutta sen tulkitseminen vaatii hieman viitseliäisyyttä. Jos trendin suunta muuttuu poikkeuksellisen jyrkästi, kannattaa tarkistaa onko muutos muissa indikaattoreissa yhtä jyrkkiä ja voisiko muutos olla vain hetkellinen ylilyönti. Esimerkiksi kesällä 2015 nuorten huono työllistyminen kesätyöpaikkoihin aiheutti poikkeuksellisen jyrkän pudotuksen trendiin, jonka hätäisimmät tulkitsivat pysyväksi muutokseksi ja talouden uudeksi romahdukseksi. Vastaavaksi syksyllä trendi korjaantui liiankin jyrkästi ylöspäin.

Työllisten trendit eri kuukausina
Työllisten määrän trendiaikasarjat (96 eri aikasarjaa) kuukausittaisissa tilastojulkaisuissa 01/2008–12/2015.

Trendiaikasarjojen vaihtelusta on joskus myös apua kehityksen tulkinnassa. Peräkkäisten (esimerkiksi tammi-maaliskuun) tilastojulkaisujen trendisarjojen vertailu kertoo siitä miten vakaa tai epävakaa tilanne työllisyydessä on. Käännekohdissa trendi korjaantuu tasaisesti ylös tai alaspäin (vrt. syksy 2008 ja 2009). Kun työllisyyden vaihtelu on satunnaista ja vailla varsinaista suuntaa, heiluu trendi molempiin suuntiin (vrt. vuodet 2014–2015).

Matti Paavonen

Pääekonomisti

VTMpuhelin +358 20 595 5031

Matti Paavonen

Pääekonomisti

Paltan pääekonomisti Matti Paavonen on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitokselta valmistunut ekonomisti (VTM). Paavosen tavoitteena on selittää talouden ja yhteiskunnan ilmiöitä kiinnostavassa ja ymmärrettävässä muodossa. Myös tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa, digitalisaatio ja ennakointityö ovat lähellä Paavosen sydäntä.

Lisää aiheesta

Poliittiset työtaistelut kohtuuttomia

Palvelualojen työnantajat Palta vastaanotti tänään työtaisteluilmoitukset Palvelualojen ammattiliitto PAM:lta, Teollisuusliitolta ja Sähköliitolta. Ilmoitukset koskevat alasta riippuen joko työnseisausta tai ylityökieltoa. Jo aiemmin eräät muut ammattiliitot ovat ilmoittaneet poliittisista työrauhahäiriöistä Paltan sopimusaloilla. Palta pitää tilannetta valitettavana ja kohtuuttomana. 

Työaikalakiesitys pettymys, ei vastaa käytännön työelämän tarpeisiin

Palvelualojen työnantajat Palta ry, Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry sekä Kaupan liitto ry ovat pettyneitä työaikalakiehdotuksen sisältöön ja pitävät tärkeänä, että esitystä muutettaisiin edunkuntakäsittelyssä vähintään siten, että nykylain mukaiset mahdollisuudet työajan järjestämiseen säilyisivät.

Tilasto vaatii lähes aina tulkintaa

Harva tilasto kuvaa juuri sitä ja vain sitä, mitä tilastonkäyttäjät luulevat sen kuvaavan tai haluaisivat tilastolla kuvata. Tämä ei tarkoita sitä, että tilasto on virheellinen. Maailma on monimutkainen kokonaisuus ja tilaston käyttö vaatii lähes aina laajempaa tulkintaa. Käyttäjä pyrkii parhaansa mukaan varmistumaan, että muutokset tunnusluvuissa tosiaan johtuvat niistä seikoista, joista niiden oletetaan johtuvan.

PALTA ry budjettiriihestä: Hallituksen panostukset osaamiseen ja tulevaisuude...

Budjettiriihessä esiin nostetut, vielä tämän vuoden puolella lisäbudjetilla kohdistettavat panostukset jatkuvan oppimisen toteuttamiseen ovat hyvä alku. Toivottavaa olisi kuitenkin, että jatkuvan oppimisen reformiin suunnattaisiin tulevina vuosina lisää resursseja, joilla luotaisiin alustaa uudenlaiseen työelämälähtöiseen osaamisen kehittämiseen työurien aikana. Osaajapulaa on havaittavissa kaikilla palvelutoimialoilla.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.