Talouden hätävara on jo käytössä

Mitä luultavimmin nykyisestä talouskasvusta ei ehditä Suomessa kovin montaa vuotta nauttia. Näin uskoo enemmistö suomalaisista ekonomisteista. Seuraava taantuma kohdataan varsin haastavista lähtökohdista. Finanssi- ja rahapolitiikan liikkumavara on vähissä, joten tulevaan pitää varautua toteuttamalla rakenteellisia uudistuksia ja ennen kaikkea pitämällä hyvää huolta Suomen kilpailukyvystä.

Talouden suhdanteet ovat kuin vuodenajat. Kesää seuraa aina syksy. Nousukausi kypsyy ajan mittaan ja edessä on uusi taantuma. Talouden käänteiden ennustaminen on lähes yhtä vaikeaa kuin maanjäristysten. Asiantuntijat osaavat kyllä arvioida, että muutaman vuoden sisällä varmasti järisee, mutta tarkkaa aikaa ei kukaan osaa antaa.

Palta ja Kantar TNS selvittivät marraskuussa 2017 suomalaisten ja suomalaisten ekonomistien näkemyksiä julkisen sektorin rahoitushaasteisiin varautumisesta. Valtava enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että julkisten menojen kasvuun pitää varautua. Ekonomisteista näin vastasi peräti 94 prosenttia. Samalla kysyimme kansalaisten ja asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, kuinka kauan nykyisestä kasvusta saadaan nauttia. Yli puolet ekonomisteista vastasi odottavansa uutta matalasuhdannetta neljän vuoden kuluessa eli vuoden 2021 loppuun mennessä.

Kuva 1: Ekonomisteista 64 % uskoo Suomen kohtaavan seuraavan talouden matalasuhdanteen neljän vuoden kuluessa eli vuoden 2021 loppuun mennessä. Arvion antaneista osuus on 71 % (ilman EOS-vastauksia).

Jos ekonomistien arvioita ajatellaan todennäköisyyksien kuvana, ja jätetään EOS-vastaukset huomiotta, niin arvion antaneista 71 prosenttia ennakoi Suomen kohtaavan uuden talouden matalasuhdanteen vuoden 2021 loppuun mennessä.

Globaalista kriisivuodesta 2009 on ehtinyt jo kulua pitkä tovi. Suurimmassa osassa Suomen kilpailijamaista talouskasvusta on saatu nauttia jo pitkään. Aikaisemmista taantumista Suomen talous on kääntynyt maailmankaupan imussa kasvuun melko varhain. Tällä kertaa kunnolliseen kasvuun päästiin vasta yhdeksän laihan vuoden jälkeen. Hyvää kasvukautta on mennyt hukkaan vuositolkulla.

Mitä luultavimmin Suomessa ei ehditä talouskasvusta kovin montaa vuotta nauttia. Historiassa talous on aina noussut reilusti yli taantumaa edeltäneen tason. Tällä kertaa Suomen talous ehtii palautua vaivoin yli vuoden 2008 tason.

Väestön ikääntyessä Suomen julkiset menot kasvavat nykyasetuksilla nopeammin kuin tulot. Valtiovarainministeriön kestävyyslaskelmien mukaan Suomen velkasuhde kääntyy talouskasvusta huolimatta pian uuteen nousuun. Näillä näkymin tuottavuuskasvukaan ei ole kiihtymässä niin, että siitä olisi pelastukseksi.

Kun seuraava taantuma aikanaan rantautuu Suomeen, kohdataan se näillä näkymin varsin haastavista lähtökohdista. Velkaa on edellisen taantuman jäljiltä niin paljon, ettei julkisia menoja ole varaa kasvattaa edes taantuman vaikutusten pehmentämiseksi. Finanssipoliittinen liikkumavara on siis olematonta. Toisaalta rahapoliittinen liikkumavara on sekin melko vähäistä. Nykyarvioiden mukaan EKP nostaa korkoa vasta ensi vuonna ja pelkäänpä, ettei keskuspankki lähivuosina ehdi kovin paljoa pelimerkkejä kerryttää. Seuraavaan taantumaan voidaan varautua toteuttamalla rakenteellisia uudistuksia ja ennen kaikkea pitämällä hyvää huolta kilpailukyvystä.

Väestön ikääntyminen ja hoivamenojen kasvu kääntävät Suomen julkisen velan bkt-suhteen taas nousuun siitä huolimatta, että laskelmassa talouskasvun oletetaan jatkuvan keskimääräisen ripeänä. Suurin osa ekonomisteista* uskoo, että Suomi kohtaa samoihin aikoihin uuden talouden matalasuhdanteen.

Suomen talouden ongelmat on tunnistettu ja lääkkeet listattu. Ratkaisut ovat pitkälti omissa käsissämme. Kasvusta ja hyvistä tunnelmista huolimatta kannattaa talouden ja työmarkkinoiden uudistuksia jatkaa rohkeasti ja aikailematta – vielä tämän hallituskauden aikana.

Matti Paavonen

Pääekonomisti

VTMpuhelin +358 20 595 5031

Matti Paavonen

Pääekonomisti

Paltan pääekonomisti Matti Paavonen on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitokselta valmistunut ekonomisti (VTM). Paavosen tavoitteena on selittää talouden ja yhteiskunnan ilmiöitä kiinnostavassa ja ymmärrettävässä muodossa. Myös tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa, digitalisaatio ja ennakointityö ovat lähellä Paavosen sydäntä.

Lisää aiheesta

PALTA ry budjettiriihestä: Hallituksen panostukset osaamiseen ja tulevaisuude...

Budjettiriihessä esiin nostetut, vielä tämän vuoden puolella lisäbudjetilla kohdistettavat panostukset jatkuvan oppimisen toteuttamiseen ovat hyvä alku. Toivottavaa olisi kuitenkin, että jatkuvan oppimisen reformiin suunnattaisiin tulevina vuosina lisää resursseja, joilla luotaisiin alustaa uudenlaiseen työelämälähtöiseen osaamisen kehittämiseen työurien aikana. Osaajapulaa on havaittavissa kaikilla palvelutoimialoilla.

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.

Talouden timantti kaipaa hiomista

Kuvittele itsesi 1970-luvulle. Lasse Viren on pinkaissut neljännen kultansa. Radiossa soi Abba. Hippeily on taakse jäänyttä elämää, ja maailma on vakavoitunut kylmän sodan edessä. Öljykriisi nostattaa kaikkien niskakarvoja, sillä koko talous pyörii tavaran himon ja omistamisen ympärillä. Koska tavallisetkin tavarat ovat kalliita, tavaran valmistaminen on haluttu ja tavoiteltu osa globaalia työnjakoa. Pienemmässäkin pitäjässä tupruttaa tehtaan savupiippu.