Talouden timantti kaipaa hiomista

Kuvittele itsesi 1970-luvulle. Lasse Viren on pinkaissut neljännen kultansa. Radiossa soi Abba. Hippeily on taakse jäänyttä elämää, ja maailma on vakavoitunut kylmän sodan edessä. Öljykriisi nostattaa kaikkien niskakarvoja, sillä koko talous pyörii tavaran himon ja omistamisen ympärillä. Koska tavallisetkin tavarat ovat kalliita, tavaran valmistaminen on haluttu ja tavoiteltu osa globaalia työnjakoa. Pienemmässäkin pitäjässä tupruttaa tehtaan savupiippu.

2000-luvulla jonnet eivät enää tiedä Abbasta, mutta musiikki on edelleen Ruotsin suurimpia vientituotteita. Elämykset kelpaavat nuorille. Omistaminen ei kuitenkaan ole ihan välttämätöntä. Virenin lenkkareita ei enää valmisteta Suomessa. Ne maksavat edelleen toista sataa euroa, mutta eri syistä. Valmistamisen osuus voitoista on kutistunut pieneksi, ja suurin osa hinnasta on valmistusta edeltävää suunnittelua ja sen jälkeistä markkinointia. Suomessa haikaillaan silti usein takaisin Nokian ja valmistamisen suuruuden päiviin. Siitä huolimatta, että kännyköille kävi vähän niin kuin lenkkareille. Korkein arvo ei piile enää raudassa, vaan kuluttajan kokemuksessa.

Talous on muuttunut vajaassa 50 vuodessa yhtä radikaalisti kuin mielikuva vuosikymmenten tunnelmista. Kun 1970-luvulla kaikki tuotannon osat olivat lähes yhtä tavoiteltavia, 2000-luvun globaalissa tuotantoketjussa suurimmat voitot syntyvät tuotantoa edeltävissä ja tuotannon jälkeisissä palveluissa. Autotallien it-nörtit ovat syrjäyttäneet öljypohatat ja maailman johtavat yritykset ovat tänä päivänä uuden alustatalouden palveluyrityksiä. Palveluista on tullut se globaalin talouden himotuin timantti. Tämän tietävät suomalaiset palveluyritykset, vaikka kansainvälistyminen onkin ollut lapsenkengissä.

Nyt tähän on tullut muutos. Hyvää kehitystä vauhdittaa varmasti suotuisa suhdanne, mutta suhde kasvuun ja kansainvälistymiseen on muuttunut pysyvästi.

Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan aikaisempaan verrattuna selvästi suurempi osa palveluyrityksistä aikoo laajentaa olemassa olevaa kansainvälistä liiketoimintaansa tai tähyilee kansainvälisille markkinoille.

Digitalisaatio on ymmärretty lähes rajattoman kasvun mahdollisuutena. Paikallaan pysyminen ei ole enää vaihtoehto. Jos Suomessa ei ole kasvua, sitä on luontevaa hakea rajojen ulkopuolelta. Jos taas kotimaassa kasvua on tarjolla, sitä ovat kärkkymässä kotimaisten kilpailijoiden lisäksi kovat kansainväliset pelurit. Suomalaiset palveluyritykset haluavat olla siellä missä on kasvavat markkinat ja kasvavat asiakkaat.

Ja siellä pitäisi koko Suomenkin olla. Globaalissa työnjaossa Suomen tapaiselle koulutetulle ja teknologiaorientoituneelle kansalle olisi luontevaa erikoistua korkeaa osaamista edellyttäviin palvelutehtäviin ja palveluvientiin.

Ja onhan Suomen palveluvienti menestystarina jo nyt. Siitäkin huolimatta, että palveluyritysten kansainvälistyminen ei ole ollut suomalaisen yhteiskunnan agendalla. 2000-luvulla Suomen palveluviennin arvo on lähes nelinkertaistunut kuudesta miljardista 26 miljardiin. Lähes 70 prosenttia Suomen viennin kasvusta 2000-luvulla on tullut palveluviennistä.

Palveluiden kasvusta on nähty vasta jäävuoren huippu. Maailma palveluvaltaistuu edelleen. Lähivuosina globalisaatio etenee työmarkkinoille ja perinteiset palvelualatkin päätyvät kansainvälisen kilpailun piiriin. Se tarkoittaa, että palveluviennin näkymät nousevat uusiin lukemiin.

Tästä syystä asetimme Paltassa tavoitteeksi palveluviennin kaksinkertaistamisen vuoteen 2025 mennessä. Tavoite on realistinen, mutta käsissämme oleva timantti kaipaa hiomista. Teollisuuspolitiikan rinnalle pitää synnyttää palvelutalouden politiikka, ja palveluvienti pitää ottaa osaksi kauppapolitiikkaa ja viennin edistämistä. Ei sen kummempaa. Fiksut yritykset hoitavat loput.

 

Paltan ekonomisti Jouni Vihmon vlogi palvelujen suhdanteesta ja palveluviennistä. Videon linkki tässä.

Jouni Vihmo

Ekonomisti


puhelin +358 20 595 5035

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Kasvun hidastuminen yllättää yritykset

Talouden ennustaminen näyttää vaikeammalta kuin pitkään aikaan. Suomessa yritysten kasvu on vielä vahvaa, mutta näkymät ovat heikentyneet selvästi. Palvelualan yritysten kasvu ja työllistäminen ovat jatkuneet kesän jälkeen ripeänä. Arvioimme, että palvelujen kasvu jatkuu myös matalasuhdanteessa. Suomalaisten palvelujen vienti vetää jopa yli kansainvälisen kysyntäpotentiaalin.

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.