Suomen hallitus julkaisi 23.10. kaksi tulevaisuuteen luotaavaa raporttia: kansallisen tekoälystrategian ja alustatalouden tiekartan. Molemmat työt ovat ajankohtaisia, sillä digitalisaatio muuttaa jo nyt vahvasti globaalia työnjakoa, liiketoimintamalleja, toimialarajoja sekä työn tekemistä.

Tekoälyn nousussa on tiivistetysti kyse siitä, että kone pystyy tekemään yhä kasvavissa määrin analyyseja tai valintoja ihmismäisesti, tukeutuen dataan ja kasvaneeseen prosessointitehoon. Alustataloudessa on puolestaan kyse uudesta arvonluonnista, jossa digitaaliset alustat tarjoavat työkaluja verkostoitumiseen, sekä markkinapaikkojen ja käyttäjälähtöisten palveluiden kehitykseen. Alustataloutta hallitsevat isot internetjätit, kuten Google, Amazon ja Facebook.

Yleinen näkemys on, että kuluttajalähtöisten digitaalisten alustojen osalta peli on Suomessa ja Euroopassa menetetty. Mahdollisuuksia toki löytyy, esimerkiksi toimialakohtaisimmista b-to-b -verkostoista. Tekoälyn kehittämisen ja hyödyntämisen osalta peli on vielä auki, vaikka selvästi suurimmat investoinnit tehdäänkin Yhdysvalloissa ja Kiinassa.

Raporttien toimenpide-ehdotuksissa korostuu vahvasti uuteen osaamiseen panostaminen. Tässä Suomi on saman ongelman edessä kuin monet muutkin maat – mistä löytyvät osaajat tekoälyn kehittämiseen ja soveltamiseen tai alustaliiketoiminnan kehitystyöhön. On myös tarpeen käynnistää yritysvetoisia ekosysteemi- ja kokeiluhankkeita. Tekoälystrategiassa ehdotetaankin 100 miljoonan euron lisäystä tutkimus- ja innovaatiorahoitukseen.

Lainsäädännön kehittäminen on myös yksi keskeinen asia, johon ennemmin tai myöhemmin päätöksentekijät joutuvat tarttumaan – oli sitten kyse robottiajoneuvoista, datan monipuolisesta hyödyntämisestä tai työelämän pelisäännöistä, esimerkiksi jakamisalustojen kautta tehtävän keikkatyön lisääntymisen myötä. Tulevaisuutta ja sen pohjalta luotavaa lainsäädäntöä on aina vaikea arvioida. Valinta toki joudutaan tekemään nyt sen osalta, että pyritäänkö aktiivisesti vauhdittamaan käynnissä olevaa kehitystä, vai jarruttamaan sitä vanhaan maailmaan tehdyn sääntelyn avulla.

Edellä mainitut raportit ovat hyviä analyyseja siitä, missä maailmalla mennään ja mitä mahdollisuuksia uudet teknologiat tarjoavat liiketoiminnalle. Keskeistä on, miten strategiat ja tiekartat pannaan toimeen. Jatkokysymyksille on jäänyt kuitenkin tilaa, esimerkiksi miten työmarkkinat ja sosiaaliturvajärjestelmä toimivat tekoälyajassa. Näitä kipeitäkin kysymyksiä tulee voida ratkoa yhteistyössä julkisen vallan, työmarkkinajärjestöjen ja yritysten kanssa, mutta tilannekuvan tulee olla kaikille sama: tekoäly ja digitaaliset alustat muuttavat työelämän, lainsäädännön ja osaamisen kehittämisen parametreja perusteellisella tavalla.

Digitaalisen alustatalouden tiekartasto: tässä.
Suomen tekoälyaika: tässä.

 

 

 

 

 

 

Jari Konttinen

Asiantuntija, elinkeinopolitiikka

VTM