Tekoälyn paalupaikka edellyttää huippuluokan digi-infraa

Laadukas ja nopea tietoverkko on tietoon ja sen jalostamiseen perustuvan liiketoiminnan kivijalka. Teollinen internet, lisätty todellisuus tai tekoälyä ja robotiikkaa hyödyntävät sovellukset eivät toimi ilma nopeaa ja laadukasta verkkoa. Kansainvälisessä kilpailussa pärjääminen vaatii jatkuvia panostuksia infrastruktuuriin.

OECD:n mukaan Suomi ja suomalaiset ovat ylivoimaisia mobiilidatan käyttäjiä. Euroopan alhaisimmat hinnat, laadukkaat ja kattavat verkot sekä rajoittamattoman datan käyttöliittymät ovat ohjanneet kulutuskäyttäytymistä ja tukeneet avointa suhtautumistamme uusiin digipalveluihin ja sovelluksiin.

Suomi on edelläkävijöiden joukossa myös 5G-teknologian kehittämisessä. Televiestintäalan toimijat investoivat verkkoyhteyksiin jopa 600-700 miljoonaa euroa joka vuosi. 5G-verkko ja kasvava mobiilidata edellyttävät nopeampia yhteyksiä, jatkuvia investointeja ja uusien taajuuksien käyttöönottoa. Sen vuoksi on varmistettava, että hyvä taajuuspolitiikka jatkuu myös tulevaisuudessa. Keskeistä on 5G-taajuuksien, varsinkin 3,5GHz taajuuksien, myöntäminen kaupallisille toimijoille mahdollisimman nopealla aikataululla – toivottavasti jo vuoden 2018 aikana. Lisäksi Suomen tulee tehdä aktiivista työtä EU- ja kansainvälisellä tasolla, jotta myös yli 20 GHz taajuuskaistat saataisiin 5G-mobiilikäyttöön.

Kilpailu, markkinaehtoisuus sekä hyvä taajuuspolitiikka ovat nostaneet Suomen maailman johtavaksi mobiilimaaksi. Oma kansallinen taajuuspolitiikka tarjoaa parhaat edellytykset infran kehittämiselle ja kansainvälisesti kasvaville digipalveluille. Suomella ei ole varaa jäädä odottamaan EU:n diginukkujia tai hakea pikavoittoja taajuusrahastuksella. Taajuuspolitiikka tulee nähdä keskeisenä osana Suomen innovaatiostrategiaa. Kun toimet ovat omissa käsissä, voimme varmistaa laadukkaan kasvualustan kansanväliselle digiliiketoiminnalle.

Byrokratia ei saa hidastaa investointeja

Nopeat langattomat yhteydet ja kuituverkot ovat keskeinen osa digiyhteiskuntaa. Verkkojen rakentaminen edellyttää kuitenkin kohtuuttoman raskasta lupaprosessia, jossa on huomioitava viiden eri ministeriön ja kuuden valtion viraston lait ja asetukset, kuntien vaihtelevat käytännöt sekä yksityisten maanomistajien näkökulmat. Vaivalloinen prosessi kasvattaa kustannuksia ja hidastaa infran kehittämistä.

Ilmoitusmenettely ja itsesääntely riittäisivät hyvin laajakaistarakentamisessakin, kunhan ministeriöiden ja virastojen ohjeet sekä kuntatason toimintamallit yhtenäistetään. Valtio ja kunnat eivät myöskään saisi omilla toimillaan vaarantaa kilpailuneutraliteettia ja markkinaehtoisuutta. Kuntien täytyy joko pidättäytyä operaattoriroolista tai rakentamisehtojen tulee olla yhdenmukaisia, tasapuolisia ja kohtuullisia kaikille toimijoille. Lisäksi kotitalouksien omat laajakaistainvestoinnit olisi järkevää ottaa kokonaisuudessaan kotitalousvähennyksen piiriin myös talon ulkopuolella tehtävän työn osalta.

Innovatiiviset julkiset hankinnat osaksi innovaatiopolitikkaa

Julkinen sektori on tehnyt määrätietoista ja hyvää työtä julkisten tietovarantojen avaamisessa liiketoiminnan raaka-aineeksi. Poliittiset päätökset julkisten palvelujen laajamittaisesta digitalisoimisesta lisäävät tuottavuutta, ja ovat siksi erittäin kannatettavia toimenpiteitä.

Julkisten toimijoiden tulisi kuitenkin panostaa nykyistä huomattavasti enemmän yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa. Tätä kautta julkiset digitalisointihankkeet etenisivät nopeammin, kustannukset pysyisivät paremmin hallinnassa ja julkisella sektorilla olisi aina viimeisin teknologia käytössään.

Välineet uudenlaiseen toimintatapaan ovat jo olemassa, sillä uusi hankintalaki tarjoaa mahdollisuuden erilaisiin kokeilukumppanuuksiin ja innovatiivisiin hankintoihin. Tätä mahdollisuutta pitäisi vain hyödyntää nykyistä määrätietoisemmin ja ostaa palveluprosessien digitalisointi ulkopuolisen tuottajan palveluna. Innovatiivisten hankintojen käyttämisestä olisi moninkertainen hyöty, sillä julkiset digihankkeet tarjoaisivat suomalaisille digiyrityksille myös referenssikohteita, jotka parantavat niiden mahdollisuuksia kansainväliseen kasvuun.

Riitta Varpe

Ent. toimitusjohtaja. Vastuu elinkeinopoliittisista asioista 15.6. asti,

Riitta Varpe on toiminut Paltan toimitusjohtajana liiton perustamisesta 2011 lähtien. Koulutustaustaltaan hän on tekniikan lisensiaatti, eMBA ja toiminut työuransa aikana sekä yksityisen vientiteollisuuden että julkisen sektorin johtotehtävissä.

Menossa olevassa elinkeinoelämän murroksessa ja kansainvälisessä kilpailussa ei pärjätä vanhoilla toimintatavoilla. Varpen suuri innostuksen ja inspiraation lähde on puhua palvelujen puolesta ja rakentaa yhdessä Paltan jäsenyritysten ja henkilöstön kanssa Paltaa uuden työn edelläkävijäliitoksi.

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.

Talouden timantti kaipaa hiomista

Kuvittele itsesi 1970-luvulle. Lasse Viren on pinkaissut neljännen kultansa. Radiossa soi Abba. Hippeily on taakse jäänyttä elämää, ja maailma on vakavoitunut kylmän sodan edessä. Öljykriisi nostattaa kaikkien niskakarvoja, sillä koko talous pyörii tavaran himon ja omistamisen ympärillä. Koska tavallisetkin tavarat ovat kalliita, tavaran valmistaminen on haluttu ja tavoiteltu osa globaalia työnjakoa. Pienemmässäkin pitäjässä tupruttaa tehtaan savupiippu.