Työaikaa ei voi jättää pidentämättä työpaikoilla

Sopimisen pitää olla nykyistä helpompaa, jotta sitä ei koeta taakaksi, kirjoittaa Tuomas Aarto.

Erja Yläjrvi käsitteli (HS Merkintöjä 22.10.) kilpailukykysopimuksen (kiky) täytäntöönpanoa. On hyvä, että sopimuksesta keskustellaan. Juttu tarjoaa tilaisuuden selventää, miten kikystä saadaan parhaiten apua kilpailukyvyn parantamiseen.

Kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa kilpailukykyä yksikkötyökustannuksia laskemalla. Keskeinen työkalu on vuosittaisen työajan pidentäminen 24 tunnilla. On tärkeää, että se toteutetaan sovitusti kaikilla aloilla.

Työajan pidentämättä jättäminen ei ole vaihtoehto.

Monissa kiky-ratkaisuissa on sovittu, että työajan pidennystapa sovitaan paikallisesti työnantajan ja henkilöstön kesken. Myös muilla aloilla pidennyksen yksityiskohtia käydään paikallisesti lävitse.

Kilpailukykysopimukseen liittyvä paikallinen sopiminen ja muu yhteistyö tarjoavat mahdollisuuden räätälöidä tarpeisiin paremmin sopivan lopputuloksen. Siksi prosessiin kannattaa panostaa.

Parhaat kilpailukykyä parantavat ratkaisut löytyvät paikallisesti. Esimerkiksi työskentely muutamana lisäpäivänä vuodessa parantaa varmasti kilpailukykyä myös niissä tehtävissä, joiden suorittaminen ei perustu pelkkään kellokortin leimaamiseen.

Yläjärven kirjoituksessa esittämät havainnot työn muuttumisesta ja prosessin raskaudesta kertovat laajemman ja joustavamman paikallisen sopimisen pikaisesta tarpeesta.

Myös itse sopimisen pitää olla nykyistä helpompaa, jotta sitä ei koeta taakaksi työpaikoilla. Näin voimme pitää kilpailukyvystä huolta vastedeskin.

Testi on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien mielipidesivuilla 24.10.2016.

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Kasvun hidastuminen yllättää yritykset

Talouden ennustaminen näyttää vaikeammalta kuin pitkään aikaan. Suomessa yritysten kasvu on vielä vahvaa, mutta näkymät ovat heikentyneet selvästi. Palvelualan yritysten kasvu ja työllistäminen ovat jatkuneet kesän jälkeen ripeänä. Arvioimme, että palvelujen kasvu jatkuu myös matalasuhdanteessa. Suomalaisten palvelujen vienti vetää jopa yli kansainvälisen kysyntäpotentiaalin.

Vartijoille ei riitä sama kun muille

Vartiointialan työehtosopimusneuvottelut polkevat edelleen paikallaan, koska vartijoille ei riitä sama palkankorotustaso kuin lähes 2 miljoonalle muulle palkansaajalle. Työnantaja on keväällä 2018 alkaneiden neuvottelujen alusta lähtien ollut valmis korottamaan myös vartijoiden palkkoja yleisen linjan mukaisilla korotuksilla. Palta pitää neuvottelutilannetta haasteellisena.

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.