Työllisyys, työllisyys, työllisyys

Budjettiriihessä on tehtävä valinta kolmen vaihtoehdon väliltä. Työnteon kannusteita on lisättävä, leikkauksia tehtävä lisää tai hyväksyttävä ylivelkaantuminen.

Nämä realiteetit käyvät jälleen selvästi ilmi valtiosihteeri Hetemäen haastattelusta päivän Hesarissa. Näkemykseni taloudenhoidosta ja kasvusta on jo pitkään ollut se, että tässä hetkessä Suomessa on keskityttävä työllisyysasteen nousua tukeviin toimiin. Näihin toimiin ei ole ryhdytty riittävän kunnianhimoisesti, jolloin sama ongelma on ollut edessämme vuosi toisensa jälkeen: mistä kasvua Suomeen? Ainoa nopeatoiminen vastaus tuohon kysymykseen on työllisyys. Täsmälääkkeet työllisyyden parantamiseksi ovat olleet tiedossa hyvän aikaa. Ne on esitelty muun muassa Soininvaaran ja Vartiaisen raportissa sekä Borgin ja Vartiaisen raportissa.

Näin työllisyystoimet pelastavat hyvinvointivaltion

  1. Parannetaan työn vastaanottamisen ja tarjoamisen kannusteita. Työn tekeminen pitäisi olla aina kannattavampaa kuin työttömyys. Työntekijän palkkaaminen pitäisi olla helppoa ja houkuttelevaa.
  2. Työllisyystoimien seurauksena työllisten määrä kasvaa. Yhä useampi ansaitsee palkkaa ja maksaa siitä veroja sen sijaan, että elää työttömyysturvan varassa ja syrjäytymisvaarassa.
  3. Pienikin tulojen nousu, työttömyydestä työlliseksi siirryttäessä, ruokkii kulutusta. Kulutuksen kasvu tuo talouskasvua. Positiivinen lumipalloefekti on alkanut. Talouskasvu lähtee käyntiin.
  4. Välittömästi syntyvät säästöt voidaan mitata sekä rahassa että inhimillisenä hyvinvointina. VATT:n arvion mukaan työttömästä työlliseksi siirtymisen nettohyödyt julkiseen talouteen olivat jo vuonna 2004 luokkaa +20 000 euroa vuodessa per henkilö. Syrjäytymiskierteen välttämisen inhimillisiä hyötyjä lienee turha edes perustella.
  5. Talouden kasvaessa myös maan maksuvalmius ja kantokyky paranevat. Verokertymä kasvaa, jolloin leikkauspaine helpottaa. Hyvinvointivaltion turvaverkkoja ei jouduta karsimaan holtittomasti. Tämä jos mikä olisi sijoitus tulevaisuuteen.
  6. Kun talous on saatu kasvuun, voidaan ryhtyä kauaskantoisempiin toimiin. Hallitus saa enemmän työrauhaa. Hyviä kehityskohteita olisivat t&k-toimintaa, palvelujen vientiä ja korkean lisäarvon liiketoiminnan kehittämistä tukevat toimet.
  7. Työllisyystoimien myötä työllisyysaste tasapainottuu kestävämmälle tasolle. Yhä useampi on töissä ja yhä useampi pyrkii siirtymään aina parempiin töihin. Tästä syntyy lisää talouskasvua. Elintaso paranee.

Viime vuonna TE-toimistoihin ilmoitettiin lähes puoli miljoonaa avointa työpaikkaa. Keskimäärin työpaikkoja oli avoinna yli 90 000. Työttömänä oli 350 000 suomalaista. Työllisyydessä siis on parantamisen varaa.

2

Kuva 1: Työllisyystoimet ovat nopea lääke talouskasvun synnyttämiseksi. Pitkällä aikavälillä kasvua on synnytettävä palveluviennillä ja korkean lisäarvon liiketoiminnalla.

Matti Paavonen

Pääekonomisti

Paltan pääekonomisti Matti Paavonen on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitokselta valmistunut ekonomisti (VTM). Paavosen tavoitteena on selittää talouden ja yhteiskunnan ilmiöitä kiinnostavassa ja ymmärrettävässä muodossa. Myös tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa, digitalisaatio ja ennakointityö ovat lähellä Paavosen sydäntä.

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Kasvun hidastuminen yllättää yritykset

Talouden ennustaminen näyttää vaikeammalta kuin pitkään aikaan. Suomessa yritysten kasvu on vielä vahvaa, mutta näkymät ovat heikentyneet selvästi. Palvelualan yritysten kasvu ja työllistäminen ovat jatkuneet kesän jälkeen ripeänä. Arvioimme, että palvelujen kasvu jatkuu myös matalasuhdanteessa. Suomalaisten palvelujen vienti vetää jopa yli kansainvälisen kysyntäpotentiaalin.

PALTA ry budjettiriihestä: Hallituksen panostukset osaamiseen ja tulevaisuude...

Budjettiriihessä esiin nostetut, vielä tämän vuoden puolella lisäbudjetilla kohdistettavat panostukset jatkuvan oppimisen toteuttamiseen ovat hyvä alku. Toivottavaa olisi kuitenkin, että jatkuvan oppimisen reformiin suunnattaisiin tulevina vuosina lisää resursseja, joilla luotaisiin alustaa uudenlaiseen työelämälähtöiseen osaamisen kehittämiseen työurien aikana. Osaajapulaa on havaittavissa kaikilla palvelutoimialoilla.

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.

Talouden timantti kaipaa hiomista

Kuvittele itsesi 1970-luvulle. Lasse Viren on pinkaissut neljännen kultansa. Radiossa soi Abba. Hippeily on taakse jäänyttä elämää, ja maailma on vakavoitunut kylmän sodan edessä. Öljykriisi nostattaa kaikkien niskakarvoja, sillä koko talous pyörii tavaran himon ja omistamisen ympärillä. Koska tavallisetkin tavarat ovat kalliita, tavaran valmistaminen on haluttu ja tavoiteltu osa globaalia työnjakoa. Pienemmässäkin pitäjässä tupruttaa tehtaan savupiippu.