Budjettiriihessä on tehtävä valinta kolmen vaihtoehdon väliltä. Työnteon kannusteita on lisättävä, leikkauksia tehtävä lisää tai hyväksyttävä ylivelkaantuminen.

Nämä realiteetit käyvät jälleen selvästi ilmi valtiosihteeri Hetemäen haastattelusta päivän Hesarissa. Näkemykseni taloudenhoidosta ja kasvusta on jo pitkään ollut se, että tässä hetkessä Suomessa on keskityttävä työllisyysasteen nousua tukeviin toimiin. Näihin toimiin ei ole ryhdytty riittävän kunnianhimoisesti, jolloin sama ongelma on ollut edessämme vuosi toisensa jälkeen: mistä kasvua Suomeen? Ainoa nopeatoiminen vastaus tuohon kysymykseen on työllisyys. Täsmälääkkeet työllisyyden parantamiseksi ovat olleet tiedossa hyvän aikaa. Ne on esitelty muun muassa Soininvaaran ja Vartiaisen raportissa sekä Borgin ja Vartiaisen raportissa.

Näin työllisyystoimet pelastavat hyvinvointivaltion

  1. Parannetaan työn vastaanottamisen ja tarjoamisen kannusteita. Työn tekeminen pitäisi olla aina kannattavampaa kuin työttömyys. Työntekijän palkkaaminen pitäisi olla helppoa ja houkuttelevaa.
  2. Työllisyystoimien seurauksena työllisten määrä kasvaa. Yhä useampi ansaitsee palkkaa ja maksaa siitä veroja sen sijaan, että elää työttömyysturvan varassa ja syrjäytymisvaarassa.
  3. Pienikin tulojen nousu, työttömyydestä työlliseksi siirryttäessä, ruokkii kulutusta. Kulutuksen kasvu tuo talouskasvua. Positiivinen lumipalloefekti on alkanut. Talouskasvu lähtee käyntiin.
  4. Välittömästi syntyvät säästöt voidaan mitata sekä rahassa että inhimillisenä hyvinvointina. VATT:n arvion mukaan työttömästä työlliseksi siirtymisen nettohyödyt julkiseen talouteen olivat jo vuonna 2004 luokkaa +20 000 euroa vuodessa per henkilö. Syrjäytymiskierteen välttämisen inhimillisiä hyötyjä lienee turha edes perustella.
  5. Talouden kasvaessa myös maan maksuvalmius ja kantokyky paranevat. Verokertymä kasvaa, jolloin leikkauspaine helpottaa. Hyvinvointivaltion turvaverkkoja ei jouduta karsimaan holtittomasti. Tämä jos mikä olisi sijoitus tulevaisuuteen.
  6. Kun talous on saatu kasvuun, voidaan ryhtyä kauaskantoisempiin toimiin. Hallitus saa enemmän työrauhaa. Hyviä kehityskohteita olisivat t&k-toimintaa, palvelujen vientiä ja korkean lisäarvon liiketoiminnan kehittämistä tukevat toimet.
  7. Työllisyystoimien myötä työllisyysaste tasapainottuu kestävämmälle tasolle. Yhä useampi on töissä ja yhä useampi pyrkii siirtymään aina parempiin töihin. Tästä syntyy lisää talouskasvua. Elintaso paranee.

Viime vuonna TE-toimistoihin ilmoitettiin lähes puoli miljoonaa avointa työpaikkaa. Keskimäärin työpaikkoja oli avoinna yli 90 000. Työttömänä oli 350 000 suomalaista. Työllisyydessä siis on parantamisen varaa.

2

Kuva 1: Työllisyystoimet ovat nopea lääke talouskasvun synnyttämiseksi. Pitkällä aikavälillä kasvua on synnytettävä palveluviennillä ja korkean lisäarvon liiketoiminnalla.