Työllisyystavoite on samalla työttömyystavoite

Työllisten määrän pitää seuraavan hallituskauden loppuun mennessä olla 180 000 suurempi kuin viime vuonna. Tämä on samalla työttömyystavoite ja tarkoittaa sitä, että työttömien määrän pitää pudota 1990-luvun lamaa edeltäneelle tasolle.

Suomen väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee. Siksi pienenevästä joukosta entistä useamman pitäisi käydä töissä. Muuten verotulot eivät riitä kattamaan kasvavia menoja. Viime vuonna Julkisen talouden alijäämä oli arviolta 1,4 prosenttia bkt:sta (lähde: Ameco). Toisin sanoen julkisten palvelujen tuottamiseen kului reilut kolme miljardia enemmän kuin julkisen sektorin tulot olivat. Rahat eivät siis riittäneet, vaan oli otettava velkaa. Tulot riippuvat vahvasti työllisten määrästä. Olen tätä laskelmaa varten arvioinut kuinka paljon enemmän työllisiä olisi pitänyt olla, jotta talous olisi ollut tasapainossa. Luku on noin 124 000. Vastaavia laskelmia on tehty myös Valtiovarainministeriössä ja esimerkiksi Henri Keränen (PT) on julkaissut aiheesta hyvän kirjoituksen. Matematiikasta pitäville myös selkeän kuvauksen.

Kuva 1: Viime vuonna työllisten määrä oli noin 124 000 alle julkisen talouden tasapainottavan tason. Seuraavan hallituskauden loppuun (2023) mennessä työllisten määrän pitäisi kasvaa 180 000 henkilöllä.

Julkisuudessa on puhuttu myös tempputyöllistämisestä, koska työvoimatutkimuksessa työlliseksi tilastoidaan, jos henkilö on tehnyt tutkimusviikolla tunnin palkkatöitä. Vastaavat laskelmat voidaan tehdä käyttäen henkilötyövuosia tai työssäkäyntitilaston pääasialliseltaan toiminnaltaan työllisiksi luokiteltavia. Johtopäätökset ovat samat. Työllisiä tarvitaan lähes 200 000 lisää. Huomattavasti suuremmistakin luvuista on puhuttu.

Yleensä työllisyyden lisäyksen suhteen ollaan eniten huolissaan siitä mistä löytyvät tarvittavat työpaikat. Itse olisin enemmän huolissani siitä mistä saadaan riittävä määrä tekijöitä. TE-toimistoihin ilmoitettiin viime vuonna ennätyksellinen määrä avoimia työpaikkoja. Työvoiman kysyntä kasvaa ja samalla kasvaa rekrytointivaikeuksista ilmoittavien yritysten määrä.

Oman arvioni mukaan työvoiman määrää on vaikea kasvattaa enemmän kuin 50 000 henkilöllä. Toisin sanoen työttömien määrän pitää vähentyä 130 000 henkilöllä.

Ongelmaksi muodostuu työttömyyden rakenne. Vuonna 2017 Suomessa oli 300 000 työtöntä, joista 63 prosenttia eli 192 000 oli vaikeasti työllistyviä rakennetyöttömiä. Helpommin työllistyviä työttömiä työnhakijoita oli 112 000. Lisäksi työttömyyttä on aina. Alle vuoden työttömänä olleita oli vuonna 2007 kovimman nousukaudenkin aikana 84 000. Osa työvoimasta on aina työttömänä esimerkiksi uranvaihdoksen, työpaikan vaihdoksen tai opintojen päättyessä. Ei siis voida olettaa, että helposti työllistyvien määrä putoaa merkittävästi alle 80 000 henkilön. Seuraavan hallituskauden loppuun mennessä rakennetyöttömien määrän pitää siis vähentyä lähes 100 000 henkilöllä. Rakennetyöttömyys pitää siis puolittaa ja se on valtava haaste. Kaikkien työttömien: helposti työllistyvien, vaikeasti työllistyvien ja kaikkein vaikeimmin työllistyvienkin määrän pitäisi pudota historiallisen matalalle tasolle. Tärkeintä on, että uusien työttömien työttömyysjaksot eivät pääse pitkittymään, jotta tie rakennetyöttömyyteen saadaan poikki.

Kuva 2: Työllisyystavoite on samalla työttömyystavoite. Työttömien määrän pitäisi pudota 90-luvun lamaa edeltävälle tasolle ja rakennetyöttömien määrän pitäisi puolittua.

Työllisyystavoite on siis samalla työttömyystavoite. Vuoteen 2023 mennessä työllisten määrän pitää kasvaa 180 000 henkilöllä ja työttömien määrän pienentyä 130 000 henkilöllä. Niin vähän Suomessa on ollut työttömiä viimeksi ennen 90-luvun lamaa.

Lisää aiheesta Paltan suhdannekatsauksessa 4/2017.

Matti Paavonen

Pääekonomisti

Paltan pääekonomisti Matti Paavonen on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitokselta valmistunut ekonomisti (VTM). Paavosen tavoitteena on selittää talouden ja yhteiskunnan ilmiöitä kiinnostavassa ja ymmärrettävässä muodossa. Myös tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa, digitalisaatio ja ennakointityö ovat lähellä Paavosen sydäntä.

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Kasvun hidastuminen yllättää yritykset

Talouden ennustaminen näyttää vaikeammalta kuin pitkään aikaan. Suomessa yritysten kasvu on vielä vahvaa, mutta näkymät ovat heikentyneet selvästi. Palvelualan yritysten kasvu ja työllistäminen ovat jatkuneet kesän jälkeen ripeänä. Arvioimme, että palvelujen kasvu jatkuu myös matalasuhdanteessa. Suomalaisten palvelujen vienti vetää jopa yli kansainvälisen kysyntäpotentiaalin.

PALTA ry budjettiriihestä: Hallituksen panostukset osaamiseen ja tulevaisuude...

Budjettiriihessä esiin nostetut, vielä tämän vuoden puolella lisäbudjetilla kohdistettavat panostukset jatkuvan oppimisen toteuttamiseen ovat hyvä alku. Toivottavaa olisi kuitenkin, että jatkuvan oppimisen reformiin suunnattaisiin tulevina vuosina lisää resursseja, joilla luotaisiin alustaa uudenlaiseen työelämälähtöiseen osaamisen kehittämiseen työurien aikana. Osaajapulaa on havaittavissa kaikilla palvelutoimialoilla.

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.

Talouden timantti kaipaa hiomista

Kuvittele itsesi 1970-luvulle. Lasse Viren on pinkaissut neljännen kultansa. Radiossa soi Abba. Hippeily on taakse jäänyttä elämää, ja maailma on vakavoitunut kylmän sodan edessä. Öljykriisi nostattaa kaikkien niskakarvoja, sillä koko talous pyörii tavaran himon ja omistamisen ympärillä. Koska tavallisetkin tavarat ovat kalliita, tavaran valmistaminen on haluttu ja tavoiteltu osa globaalia työnjakoa. Pienemmässäkin pitäjässä tupruttaa tehtaan savupiippu.