Vaaleihin ja tulevaan hallitusohjelmaan valmistauduttaessa on syytä tarkastella miten muissa, Suomen kaltaisissa maissa, on kyetty vastaamaan yhteiskunnan ja talouden muutoksiin. Konsulttitoimisto Ramboll toteutti Paltan toimeksiannosta kansainvälisen vertailututkimuksen niistä politiikkatoimenpiteistä, joilla on pyritty vastaamaan digitalisaatioon ja työn murrokseen liittyviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Vertailumaina olivat Alankomaat, Ruotsi, Tanska ja Viro.

Samat haasteet on tunnistettu kaikissa vertailumaissa: miten digitaaliset alustat muuttavat työn tekemistä, mistä löytyvät uudet työpaikat, miten saada osaavaa työvoimaa tai miten julkinen sektori voi parantaa tuottavuuttaan digitaalisuuden avulla.  

Tanskassa julkisten palveluiden digitalisoinnilla on pitkä historia. Viranomaisasiointi on viety vahvasti ja määrätietoisesti verkkoon. Kansalaiset ja yritykset on lailla velvoitettu ottamaan käyttöönsä sähköisen postilaatikon viranomaisviestejä varten. Yli 80 prosenttia tanskalaisista on joko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä palveluun ja erityisryhmien tarpeet on huomioitu. 

Suomessa kansallinen palveluväylä ja suomi.fi -portaali saatiin viime vuonna toimintaan – palveluja kuitenkin on vielä vähän tarjolla. Suomessa on jo pitkään ollut käytössä kansalaisten asiointitili (ts. sähköinen postilaatikko), mutta sen käyttöönotto perustuu vapaaehtoisuuteen ja se on vielä varsin tuntematon kansalaisille. Velvoittavuudella voitaisiin julkisen sektorin palvelutoimintaa tehostaa merkittävällä tavalla. 

Ruotsissa on pyritty proaktiivisesti houkuttelemaan datakeskusinvestointeja sekä ”ison datan” yrityksiä alentamalla konesalien käyttämän sähkön veroa reippaasti. Ruotsissa konesalit maksavat veroa 0,051snt/kWh, kun Suomessa vastaava vero on 0,703snt/kWh. Ruotsissa alennukseen oikeuttava tehoraja (0,5MW) on myös Suomea (5MW) selvästi alempi. Veroa ja tehorajaa alentamalla parannettaisiin Suomen houkuttelevuutta kilpailtaessa konesalien ja sähköä kuluttavien digipalvelu- ja ohjelmistoyritysten sijaintipäätöksistä. 

Virossa työvoiman ja osaamisen saamisessa on keskitytty proaktiivisesti houkuttelemaan ulkomaista työvoimaa maahan.  Work in Estonia -ohjelma ja nettisivut palvelevat asiakaslähtöisesti ulkomaisia osaajia niin hallinnollisten prosessien kanssa kuin rekrytointialustana. Suomessa EU/ETA -maiden ulkopuolelta tulevien erityisosaajien lupaprosessia on vuoden alusta lähtien kevennetty, mutta tämän rinnalla tarvitaan vielä proaktiivista houkuttelupolitiikkaa, jotta suomalaisilla yrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet saada osaava työvoimaa tarpeiden mukaisesti. 

Digitalisaation luoma murros liiketoimintaan ja työelämään on nostanut jatkuvan, elinikäisen oppimisen tarpeet kaikissa maissa esille. Ruotsissa on selvästi panostettu osaamistason nostoon lisäämällä merkittävästi opiskelupaikkoja korkeakouluihin ja ammatilliseen koulutukseen, sekä muun muassa 315 miljoonan euron lisäpanostuksella aikuiskoulutustoimintaan. Suomessa koulutuspanostuksia on vähennetty.  

Tanskassa puolestaan on perustettu pääministerivetoinen ja työmarkkinajärjestöistä sekä yritysjohtajista ja muista tahoista koostuva ”Häiriöneuvosto” (Disruption Council), jonka tehtävänä on analysoida tulevaisuuden työmarkkinoita ja pohtia miten tulevaisuudessa pärjätään, kun monet perinteiset työtehtävät häviävät.   

Yhteenvetona voi mainita, että yksikään edellä mainittu maa ei ole kokonaisuutena Suomea edellä. Suomi on edelläkävijä tai ainakin vahvasti kilpailijamaiden kannoilla – tosin työmarkkinoiden joustavuutta tai sosiaaliturvajärjestelmän kannustavuutta tässä yhteydessä ei selvitetty. 

Jari Konttinen

Asiantuntija, elinkeinopolitiikka

VTM