Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi viime kuussa sen jäsenyrityksissä toimeenpantuja työtaisteluja koskevat luvut vuodelta 2016. Vaikka työtaistelujen määrä väheni edellisestä vuodesta ollen nyt 71, niin laittomat työtaistelut olivat edelleen ongelma. Työtaisteluista runsaat 90 prosenttia oli edelleen laittomia. Huomion arvoista myös oli, että toteutuneista työtaisteluista valtaosa oli laittomia lakkoja.

Työehtosopimusten tulisi taata työrauha. Vaikka sopimuksilla on muitakin tavoitteita kuin vain työrauha, niin silti ei voi välttyä kysymykseltä: Miksi ostaa työrauhaa, kun se ei kuitenkaan toteudu? Tilanne muistuttaa etäisesti H.C. Andersenin satua Keisarin uudet vaatteet.

Työtaisteluoikeus kuuluu järjestäytyneeseen yhteiskuntaan. Työrauhajärjestelmän pelisääntöjen tulee kuitenkin olla toimivia ja nyky-yhteiskuntaan sopivia. Kansainvälinen talous, verkostoihin ja tuotantoketjuihin perustuvat toimintamallit, tietotekniikan ja tietoliikenneyhteyksien varassa olevat toiminnot ja reaaliaikaiset logistiset järjestelmät ovat entistä haavoittuvampia. Luotettavuus on menestyksellisen liiketoiminnan perusta.

Toimiva työrauhajärjestelmä vahvistaa yhteiskunnan ja kansalaisten turvallisuutta sekä hyvinvointia. Kun yritykset tekevät investointi- ja sijoittumispäätöksiä, ne arvioivat myös työmarkkinoiden pelisääntöjä liiketoiminnan ennustettavuuden turvaajina. Työrauhajärjestelmällä on vaikutus yritysten sijoittumisratkaisuihin ja siten myös kansakunnan työllisyyteen.

Työmarkkinoiden pelisääntöjä on yritetty aika ajoin muuttaa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisin neuvotteluin. Mikään ei kuitenkaan ole edistynyt. Niin kauan kuin laittomista työtaisteluista tuomittavat hyvityssakot ovat vain muutaman tuhannen euron suuruiset, niillä ei ole ennalta estävyyden vaikutusta. Mikäli laittomuuksiin halutaan puuttua, tulisi hyvityssakkoja korottaa merkittävästi tai vaihtoehtoisesti harkita niiden enimmäismäärän poistamista. Eräänä vaihtoehtoa voisi olla vahingonkorvauksen määrääminen, kuten yleensäkin laittoman toiminnan aiheuttamista vahingoista seuraa.

Lopulta kysymys on asenteista – hyväksymmekö laittoman toiminnan vai emme. EVAn analyysissä Suomen tauti on mainittu laittomien lakkojen suuren määrän selittäjinä keskitetty palkkamalli, vanhat vastakkaisasettelut ja heikko lainkuuliaisuus. Nyt kun EK:n sääntömuutoksen seurauksena keskitetty palkkamalli on menettänyt vaikutuksensa, jäljelle jäävät kaksi muuta tekijää. Suotavaa olisi, että vastakkaisasettelun sijaan kykenisimme rakentavaan yhteistoimintaan ja työrauhan ylläpitäminen olisi kaikkien osapuolten kunnia-asia. Se kun ei ole keneltäkään pois.

Simopekka Koivu

Asiantuntija

VT