1990-luvun laman perintö näkyy vielä neljännesvuosisadankin jälkeen Suomen työttömyystilastoissa. Tämän hetken toimenpiteistä riippuu miten hyvin uusien rakennetyöttömien joukko saadaan työllistymään.

TEM:n työnvälitystilaston mukaan Suomessa oli joulukuun lopussa yhteensä 377 900 työtöntä työnhakijaa. Se on 14 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Erityisen huolestuttavaa tilastoissa on pitkäaikaistyöttömien kasvava määrä. Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 118 200, mikä on 19 600 enemmän kuin vuotta aikaisemmin Suomella on käsissään kasvava ongelma koskien rakennetyöttömyyttä.

1990-laman kolmekymppisistä muodostui rakennetyöttömien(1 joukko, joka siirtyy työttömyystilastosta eläkkeelle vasta seuraavan vuosikymmenen aikana. Nyt tämä yli 54-vuotiaiden joukko kattaa kolmanneksen kaikista rakennetyöttömistä. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeinen taantuma on luomassa Suomeen uuden rakennetyöttömien joukon. Puolet rakennetyöttömyyden kasvusta on viime vuosina kertynyt alle 40-vuotiaiden ikäluokassa. Vaaniva työttömyyspommi on vielä purettavissa, mutta se vaatii oikeita toimenpiteitä.

Rakennetyöttömyys ikäluokittain
1990-luvun laman perintö näkyy vielä neljännesvuosisadankin jälkeen Suomen työttömyystilastoissa. Tämän hetken toimenpiteistä riippuu miten hyvin uusien rakennetyöttömien joukko saadaan työllistymään.

Nostamme esiin kaksi asiaa, jotka on laitettava kuntoon:

  1. Työn tarjoaminen ja vastaanottaminen kannattavaksi
  2. Panostukset aikuiskoulutukseen ja täydennyskoulutukseen

On nurinkurista, että avoimien työpaikkojen määrä kasvaa samanaikaisesti työttömyyden lisääntyessä. Tämä näkyy myös pidentyvinä täyttöaikoina. Työmarkkinamme eivät kestä tilannetta, jossa yhteiskunnassa ylläpidetään kannustinloukkuja sisältävää sosiaaliturvajärjestelmää. Tästä kärsivät erityisesti monet palvelualojen yritykset, jotka eivät saa töille tekijöitä. Hallituksen on pikimmiten toteutettava työn vastaanottamisen kannattavuutta parantavat uudistukset. Tarvittaessa on luotava lisää kannusteita, jos suunnitellut toimenpiteet eivät tuota toivottuja tuloksia.

avoimet työpaikat ja kauden aikana täytetyt työpaikat TE-toimistoissa
TE-keskuksiin ilmoitettuja avoimia työpaikkoja on entistä enemmän, mutta työllisten määrä ei ole kääntynyt kasvuun.
TE-keskusten avointen työpaikkojen täyttöaika pidentynyt
TE-keskukseen ilmoitettujen työpaikkojen keskimääräinen avoinnaoloaika on kasvanut. Joulukuussa täyttyneet työpaikat olivat avoinna keskimäärin 49 vuorokautta.

Lisäksi tarvitsemme julkisia panoksia aikuiskoulutukseen ja täydennyskoulutukseen, sillä elinkeinorakenteemme muuttuu valtavaa vauhtia. Työttömäksi jäädään usein työstä, jollaista ei enää Suomessa tehdä. Tällöin vanhan kaltaista työpaikkaa ei kannata jäädä odottamaan. Uudet työpaikat syntyvät enenevissä määrin palvelualoille ja yhä useampi työelämässä oleva päivittää osaamistaan ennakoiden asemaansa työmarkkinoilla. Nämä toimet ennaltaehkäisevät rakennetyöttömyyttä. Valtiovallan tuleekin mielestämme harkita uudelleen jo linjattuja leikkauksia aikuiskoulutustukiin tai miettiä uusia instrumentteja kannusteiksi uudelleenkouluttautumiseen.

Tuomas Telkkä

Johtava asiantuntija, elinkeinopolitiikka

DI

Matti Paavonen

Pääekonomisti

VTM

Tuomas Telkkä

Johtava asiantuntija, elinkeinopolitiikka

Tuomas Telkkä on Paltan elinkeinopolitiikan asiantuntija. Tuomaksen kiinnostuksen kohteita ovat muun muassa palvelutalous ja yhteiskunnan rakennemuutokset. Asiantuntijana hän on erikoistunut mm. digitalisaatiokysymyksiin, hankinta- ja kilpailuasioihin sekä koulutus- ja innovaatiopolitiikkaan.