Työttö­myys­pommi kannattaa purkaa ajoissa

1990-luvun laman perintö näkyy vielä neljännesvuosisadankin jälkeen Suomen työttömyystilastoissa. Tämän hetken toimenpiteistä riippuu miten hyvin uusien rakennetyöttömien joukko saadaan työllistymään.

TEM:n työnvälitystilaston mukaan Suomessa oli joulukuun lopussa yhteensä 377 900 työtöntä työnhakijaa. Se on 14 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Erityisen huolestuttavaa tilastoissa on pitkäaikaistyöttömien kasvava määrä. Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 118 200, mikä on 19 600 enemmän kuin vuotta aikaisemmin Suomella on käsissään kasvava ongelma koskien rakennetyöttömyyttä.

1990-laman kolmekymppisistä muodostui rakennetyöttömien(1 joukko, joka siirtyy työttömyystilastosta eläkkeelle vasta seuraavan vuosikymmenen aikana. Nyt tämä yli 54-vuotiaiden joukko kattaa kolmanneksen kaikista rakennetyöttömistä. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeinen taantuma on luomassa Suomeen uuden rakennetyöttömien joukon. Puolet rakennetyöttömyyden kasvusta on viime vuosina kertynyt alle 40-vuotiaiden ikäluokassa. Vaaniva työttömyyspommi on vielä purettavissa, mutta se vaatii oikeita toimenpiteitä.

Rakennetyöttömyys ikäluokittain
1990-luvun laman perintö näkyy vielä neljännesvuosisadankin jälkeen Suomen työttömyystilastoissa. Tämän hetken toimenpiteistä riippuu miten hyvin uusien rakennetyöttömien joukko saadaan työllistymään.

Nostamme esiin kaksi asiaa, jotka on laitettava kuntoon:

  1. Työn tarjoaminen ja vastaanottaminen kannattavaksi
  2. Panostukset aikuiskoulutukseen ja täydennyskoulutukseen

On nurinkurista, että avoimien työpaikkojen määrä kasvaa samanaikaisesti työttömyyden lisääntyessä. Tämä näkyy myös pidentyvinä täyttöaikoina. Työmarkkinamme eivät kestä tilannetta, jossa yhteiskunnassa ylläpidetään kannustinloukkuja sisältävää sosiaaliturvajärjestelmää. Tästä kärsivät erityisesti monet palvelualojen yritykset, jotka eivät saa töille tekijöitä. Hallituksen on pikimmiten toteutettava työn vastaanottamisen kannattavuutta parantavat uudistukset. Tarvittaessa on luotava lisää kannusteita, jos suunnitellut toimenpiteet eivät tuota toivottuja tuloksia.

avoimet työpaikat ja kauden aikana täytetyt työpaikat TE-toimistoissa
TE-keskuksiin ilmoitettuja avoimia työpaikkoja on entistä enemmän, mutta työllisten määrä ei ole kääntynyt kasvuun.
TE-keskusten avointen työpaikkojen täyttöaika pidentynyt
TE-keskukseen ilmoitettujen työpaikkojen keskimääräinen avoinnaoloaika on kasvanut. Joulukuussa täyttyneet työpaikat olivat avoinna keskimäärin 49 vuorokautta.

Lisäksi tarvitsemme julkisia panoksia aikuiskoulutukseen ja täydennyskoulutukseen, sillä elinkeinorakenteemme muuttuu valtavaa vauhtia. Työttömäksi jäädään usein työstä, jollaista ei enää Suomessa tehdä. Tällöin vanhan kaltaista työpaikkaa ei kannata jäädä odottamaan. Uudet työpaikat syntyvät enenevissä määrin palvelualoille ja yhä useampi työelämässä oleva päivittää osaamistaan ennakoiden asemaansa työmarkkinoilla. Nämä toimet ennaltaehkäisevät rakennetyöttömyyttä. Valtiovallan tuleekin mielestämme harkita uudelleen jo linjattuja leikkauksia aikuiskoulutustukiin tai miettiä uusia instrumentteja kannusteiksi uudelleenkouluttautumiseen.

Tuomas Telkkä

Johtava asiantuntija, elinkeinopolitiikka

DIpuhelin +358 20 595 5048

Matti Paavonen

Pääekonomisti

VTMpuhelin +358 20 595 5031

Tuomas Telkkä

Johtava asiantuntija, elinkeinopolitiikka

Tuomas Telkkä on Paltan elinkeinopolitiikan asiantuntija. Tuomaksen kiinnostuksen kohteita ovat muun muassa palvelutalous ja yhteiskunnan rakennemuutokset. Asiantuntijana hän on erikoistunut mm. digitalisaatiokysymyksiin, hankinta- ja kilpailuasioihin sekä koulutus- ja innovaatiopolitiikkaan.

Lisää aiheesta

Sanoista tekoihin

Tänään, perjantaina 18. tammikuuta, on viimeinen varsinainen työpäiväni Paltan viestintäjohtajana. Olo on vähintäänkin ristiriitainen. Jätän merkityksellisen ja ammatillisesti palkitsevan työn ja erinomaisen työyhteisön hypätäkseni työelämän syvään päähän, startup-yrittäjäksi. Päätökseni on yllättänyt, mutta itse asiassa tämä on seurausta Paltan tavoitteiden eteen työskentelemisestä.

Poliittiset työtaistelut kohtuuttomia

Palvelualojen työnantajat Palta vastaanotti tänään työtaisteluilmoitukset Palvelualojen ammattiliitto PAM:lta, Teollisuusliitolta ja Sähköliitolta. Ilmoitukset koskevat alasta riippuen joko työnseisausta tai ylityökieltoa. Jo aiemmin eräät muut ammattiliitot ovat ilmoittaneet poliittisista työrauhahäiriöistä Paltan sopimusaloilla. Palta pitää tilannetta valitettavana ja kohtuuttomana. 

Työaikalakiesitys pettymys, ei vastaa käytännön työelämän tarpeisiin

Palvelualojen työnantajat Palta ry, Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry sekä Kaupan liitto ry ovat pettyneitä työaikalakiehdotuksen sisältöön ja pitävät tärkeänä, että esitystä muutettaisiin edunkuntakäsittelyssä vähintään siten, että nykylain mukaiset mahdollisuudet työajan järjestämiseen säilyisivät.

Tilasto vaatii lähes aina tulkintaa

Harva tilasto kuvaa juuri sitä ja vain sitä, mitä tilastonkäyttäjät luulevat sen kuvaavan tai haluaisivat tilastolla kuvata. Tämä ei tarkoita sitä, että tilasto on virheellinen. Maailma on monimutkainen kokonaisuus ja tilaston käyttö vaatii lähes aina laajempaa tulkintaa. Käyttäjä pyrkii parhaansa mukaan varmistumaan, että muutokset tunnusluvuissa tosiaan johtuvat niistä seikoista, joista niiden oletetaan johtuvan.

Mukana murroksessa: Työnantajat ja työntekijät visioivat yhdessä ICT-alan työ...

Palta ja Ammattiliitto Pro jatkavat tänä syksynä ICT-alan työn tulevaisuus -hanketta.  Hankkeesta sovittiin ensimmäisen kerran vuoden 2016 työehtosopimusneuvotteluissa. Viime vuoden neuvotteluissa sovittiin hankkeen jatkamisesta. Hankkeella pyritään edistämään ICT-alan yritysten tuottavuutta, kilpailukykyä ja työhyvinvointia sekä uuden liiketoiminnan kehittämistä ja siihen liittyvää työpaikkojen syntymistä.