Työvoiman saatavuudesta on huolehdittava

Yhteiskunnan rakenteiden korjaamiseen on yksi erittäin hyvin toimiva lääke: työssäkäyvien määrän lisääminen. Jotta työssäkäyviä ihmisiä olisi tulevaisuudessa tarpeeksi, monen asian pitäisi muuttua mm. koulutuspolitiikassa. Työperäinen maahanmuutto on koulutustakin nopeampi ja tehokkaampi tapa lisätä ammattitaitoisten työssäkäyvien ihmisten määrää Suomessa. Tarvitsemme ennen kaikkea osaajia: yksi asiantuntijatehtävä generoi keskimäärin vähintään kaksi matalamman tuottavuuden työpaikkaa.

Suomen taloudella menee nyt hyvin. Osaavan työvoiman saatavuudesta on kuitenkin nopeasti tullut kasvun este etenkin IT-alalla. Muutos on jo nyt näkyvissä. Helsingin Sanomat kertoi (3.1.2018) jutussa ”Tällaisia työntekijöitä Suomeen halutaan ulkomailta – -”, että viime vuonna Suomeen muutti tammi-marraskuun aikana 28 % enemmän erityisasiantuntijoita työpaikan vuoksi.

Hallituksen pian julkaisemassa Maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa painotetaan osaavan työvoiman maahanmuuttoa. Tämä on erinomaista. Työperäisen maahanmuuton esteet tulee purkaa ja aikansa elänyt byrokraattinen lupahimmeli muuttaa yhteiskuntaa ja yksilöä palvelevaksi järjestelmäksi. Myös ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaan perustuvasta työlupakäytännöstä tulisi luopua.

Ennen kaikkea Suomi tarvitsee kansainvälisen rekrytoinnin ohjelman. Kansainvälisen rekrytoinnin palvelut pitäisi tarjota yhdeltä luukulta ja ymmärrettävästi. EU/ETA-maiden ulkopuolisessa osaajarekrytoinnissa otettaisiin mallia esimerkiksi Viron Enterprise Estonian alaisuudessa toimivasta Work in Estonia -rekrytointipalveluista. Viron kaltainen osaajien houkuttelupalvelu competence in -tavoitteella sopisi kuin nenä päähän ensi vuoden alussa Tekesin ja Finpron yhdistymisestä syntyvälle Business Finlandille. Palvelun järjestämisessä voitaisiin hyödyntää yksityisten myös henkilöstöpalveluyritysten osaamista.

Markkinat ovat jo globaalit, ja osaajista kilpaillaan kansainvälisesti – joskus varsin mielikuvituksellisinkin keinoin. Syy on selvä: Suomen rakenteelliset ongelmat ovat tuttuja myös muissa länsimaissa. Väestö ikääntyy ja siirtyminen digitallisen työelämään on haastavaa. Työpaikoilla on menossa valtava osaamissiirtymä ja työn murros. Suomen on oltava houkutteleva paikka sekä yrityksille että työntekijöille, ja tänne pitää olla helppo tulla.

Riitta Varpe

Ent. toimitusjohtaja. Vastuu elinkeinopoliittisista asioista 15.6. asti,

Riitta Varpe on toiminut Paltan toimitusjohtajana liiton perustamisesta 2011 lähtien. Koulutustaustaltaan hän on tekniikan lisensiaatti, eMBA ja toiminut työuransa aikana sekä yksityisen vientiteollisuuden että julkisen sektorin johtotehtävissä.

Menossa olevassa elinkeinoelämän murroksessa ja kansainvälisessä kilpailussa ei pärjätä vanhoilla toimintatavoilla. Varpen suuri innostuksen ja inspiraation lähde on puhua palvelujen puolesta ja rakentaa yhdessä Paltan jäsenyritysten ja henkilöstön kanssa Paltaa uuden työn edelläkävijäliitoksi.

Lisää aiheesta

Sanoista tekoihin

Tänään, perjantaina 18. tammikuuta, on viimeinen varsinainen työpäiväni Paltan viestintäjohtajana. Olo on vähintäänkin ristiriitainen. Jätän merkityksellisen ja ammatillisesti palkitsevan työn ja erinomaisen työyhteisön hypätäkseni työelämän syvään päähän, startup-yrittäjäksi. Päätökseni on yllättänyt, mutta itse asiassa tämä on seurausta Paltan tavoitteiden eteen työskentelemisestä.

Mukana murroksessa: Työnantajat ja työntekijät visioivat yhdessä ICT-alan työ...

Palta ja Ammattiliitto Pro jatkavat tänä syksynä ICT-alan työn tulevaisuus -hanketta.  Hankkeesta sovittiin ensimmäisen kerran vuoden 2016 työehtosopimusneuvotteluissa. Viime vuoden neuvotteluissa sovittiin hankkeen jatkamisesta. Hankkeella pyritään edistämään ICT-alan yritysten tuottavuutta, kilpailukykyä ja työhyvinvointia sekä uuden liiketoiminnan kehittämistä ja siihen liittyvää työpaikkojen syntymistä.

PALTA ry budjettiriihestä: Hallituksen panostukset osaamiseen ja tulevaisuude...

Budjettiriihessä esiin nostetut, vielä tämän vuoden puolella lisäbudjetilla kohdistettavat panostukset jatkuvan oppimisen toteuttamiseen ovat hyvä alku. Toivottavaa olisi kuitenkin, että jatkuvan oppimisen reformiin suunnattaisiin tulevina vuosina lisää resursseja, joilla luotaisiin alustaa uudenlaiseen työelämälähtöiseen osaamisen kehittämiseen työurien aikana. Osaajapulaa on havaittavissa kaikilla palvelutoimialoilla.