Uusi maailma, uudet vaatimukset johtajuudelle

Uudistuvassa ja nopeasti muuttuvassa digimaailmassa johtaminen on reaaliaikaista ja strategiaprosessi jatkuvaa. Ketteryyden vaade nousee merkittävästi digitalisaation etenemisen myötä, ja tämä edellyttää uutta ajattelutapaa niin johtamisen, organisoitumisen kuin kumppanuuksien osalta. Lisääntyvä ketteryys edellyttää myös matalampaa organisaatiota ja suurempaa vastuunottoa kaikilla organisaatiotasoilla.

Käynnissä oleva murros edellyttää ja synnyttää myös uudenlaisia kumppanuuksia yli toimialarajojen. Perinteisten yritysten on ennakkoluulottomasti verkostoiduttava startupien kanssa. Tällöin rajapintojen runsaudessa navigointi on verkostojen ja tasavertaisten kumppanuuksien johtamista. Onnistuneessa yhteistyössä pelataan yhteiseen maaliin, ja arvomaailmat ovat yhdensuuntaiset. Asiakkaan palveluprosessiin saattaa osallistua useita kumppaneita, joilla on oltava yhteinen tulkinta arvoista, kulttuurista, tavoitteista ja strategiasta.

Samalla ansaintalogiikan muutos voi olla hyvinkin merkittävä. Tämä vaatii aivan uudenlaista johtamista – pitää pystyä jatkuvasti optimoimaan omaa liiketoimintamallia ja tekemään nopeasti päätöksiä datan ja analytiikan avulla. Pitää myös osata hallita jatkuvasti monimutkaistuvaa kumppanikenttää tai ekosysteemiä.

Esimerkillä johtaminen on paras metodi

Muutoksen polulle lähteminen edellyttää johdolta valmiutta itse muuttua, rohkeutta viedä läpi uudistuksia ja kykyä saada muut mukaan. Muutosta johdetaan ennen kaikkea viestinnän ja vuorovaikutuksen kautta, vahvasti omalla esimerkillä. Asiakkaalla, henkilöstöllä ja johdolla on sosiaalisen median kautta mahdollisuus jatkuvaan ja läpinäkyvään vuorovaikutukseen. Johdolta se vaatii avoimuutta, läsnäoloa, empatiakykyä ja nopeaa reagointia.

Valta on siirtynyt paitsi asiakkaalle, myös työntekijälle. Yhteisöllisyys vahvistuu, esimiehen ja työntekijän roolit tasavertaistuvat. Johtamisen hierarkia ohenee. On tärkeä muistaa, että lopulta ihmiset tekevät muutoksen yrityksen koosta riippumatta. Ja vain avoimella vuorovaikutuksella voidaan luoda se yhteinen ymmärrys ja luottamus, jota sitoutuminen uudistumiseen vaatii. On oltava täysin rehellinen näkemyksissään sekä itselleen että muille. Onnistuminen edellyttää luonnollisesti myös vahvaa ja ankkuroitua näkemyksellisyyttä ja omaa esimerkkiä. Ajatuksen voi kiteyttää myös siten, että jos sinä et muutu, mikään ei muutu. Osaavankin johtajan kohdalla kyky viestiä ratkaisee näin suuressa muutoksessa kaiken.

Tämä blogi on osa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n Tulevaisuuden johtajuus -kirjoitussarjaa. Lue Reijo Karhisen essee Muutoksen valmistautumisesta siihen osallistumiseen.

Sarjan etusivulle pääset tästä Tulevaisuuden johtajuus.

Kirjoitussarjan kuvat: Aleksi Poutanen.

Reijo Karhinen

OP Ryhmän pääjohtaja vuodesta 2007, jää eläkkeelle tammikuun 2018 lopussa.
Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Vuorineuvos, kauppatieteiden maisteri.

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.

Talouden timantti kaipaa hiomista

Kuvittele itsesi 1970-luvulle. Lasse Viren on pinkaissut neljännen kultansa. Radiossa soi Abba. Hippeily on taakse jäänyttä elämää, ja maailma on vakavoitunut kylmän sodan edessä. Öljykriisi nostattaa kaikkien niskakarvoja, sillä koko talous pyörii tavaran himon ja omistamisen ympärillä. Koska tavallisetkin tavarat ovat kalliita, tavaran valmistaminen on haluttu ja tavoiteltu osa globaalia työnjakoa. Pienemmässäkin pitäjässä tupruttaa tehtaan savupiippu.