Vahva osaaminen on perinteisesti ollut suomalaisen työn ja työelämän kivijalka, jopa ylpeyden aihe kansainvälisten tutkimusten valossa. Nyt, kun työn murros kolkuttaa oviamme herää kysymys vastaako osaamisemme myös tuleviin vaatimuksiin, jossa digitalisaatio toimii vahvana ajurina.

Olemme tottuneita näkemään hyvän osaamisen merkityksen työtyytyväisyyden näkökulmasta. Osaamisen myötä syntyy onnistumisia ja työn mielekkyyden kokemuksia. Vahvan osaamisen tunnistamme myös laadukkaan työn ja sitä kautta hyvän asiakastyytyväisyyden perustana. Tulevaisuudessa osaamisemme täytyy yhä vahvemmin kanavoitua myös olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen ja uusien innovaatioiden syntymiseen. Näin pysymme mukana globaaleilla markkinoilla jatkossakin.

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman tuoreen Työolobarometrin mukaan palkansaajat ovat varsin tyytyväisiä omaan osaamistasoonsa. Suurimmalla osalla ammatillinen osaaminen on täydessä käytössä ja työpaikalla voi oppia koko ajan uusia asioita. Työantajat myös investoivat aktiivisesti työntekijöittensä koulutuksiin. Suomalaisen Työn Liiton, Työelämä 2020 -hankkeen, Työterveyslaitoksen ja Business Finlandin Made by Finland -kampanjaan liittyvässä tutkimuksessa viime syksyltä 45 % työnantajista oli täysin samaa mieltä siitä, että työntekijät ovat osaavia ja ammattitaitoisia. Sen sijaan erittäin huolestuttavaa oli, että työpaikoilla alle 10 % vastaajista oli sitä mieltä, että työpaikoilla hyödynnetään erilaisista kulttuureista tulevien työntekijöiden vahvuuksia.

Uskaltaisin väittää, että suomalainen vahva osaamispääoma antaa hyvät eväät vastata tulevaisuuden työn haasteisiin. Osaamisvahvuutemme rakentuu mm. vahvaan elinikäisen oppimisen periaatteeseen, tehokkaaseen koulutusjärjestelmäämme, aktiiviseen henkilöstökouluttamiseen ja käytössämme olevaan hyvään teknologiaan. Haasteemme sen sijaan on miten hyvin osaamme hyödyntää jo olemassa olevia taitoja uuden työn viitekehyksessä. Miten nopeasti pystymme reagoimaan uusiin osaamistarpeisiin?

Olemassa olevan pohjalle on siis hyvä rakentaa, mutta muutostakin tarvitaan. Koulutustarjontamme on rakennettava joustavaksi niin, että sisältöjä voidaan rakentaa ja täydentää pala palalta työelämän tarpeisiin koska tulevia osaamistarpeita on nykytiedon valossa vaikea ennakoida. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinosen mukaan muutos on niin nopea, että tänä päivänä peruskoulunsa aloittavista 65 prosenttia tulee työllistymään sellaisiin ammatteihin joita ei enää tulevaisuudessa ole. Myös työpaikoilla on päivitettävä henkilöstöprosessinsa niin, että osaamisen uudistamisesta muodostuu työpaikan yhdeksi ydinprosessiksi. Henkilöstövoimavarojen johtamisesta tulee yhä tärkeämpi johtamiskyvykkyys tulevaisuudessa. Muutos kohtaa meitä myös henkilökohtaisesti. Meidän tulee yhä vahvemmin oppia oppimaan, ottamaan itse vastuuta osaamisemme ylläpidosta ja tehdä osaamisestamme kilpailuetu työmarkkinoilla.

Margita Klemetti

Työelämä 2020 -hankkeen johtaja työ- ja elinkeinoministeriössä.