Viekö tekoäly palvelualan työpaikat?

Digitalisaatio korvaa ihmisvoimin hoidettavia tehtäviä, mutta tilalle syntyy uutta työtä – jonnekin päin maailmaa. On suomalaisten osaajien, yritysten ja toimialojen uudistumiskyvystä kiinni, sijoittuvatko digiajan uudet työt Suomeen.

Vuonna 2020 asiakkaiden ja yritysten keskinäisestä asioinnista 85 prosenttia hoituu ilman ihmisten välistä vuorovaikutusta. McKinsey-konsulttiyhtiön arvio perustuu siihen, että käyttäjien tarpeisiin mukautuvat ja tarpeita ennakoivat verkkokaupat, henkilökohtaisen asiakasneuvonnan korvaavat chatbotit ja edistysaskeleet kielen konekääntämisessä vauhdittavat tätä kehitystä. Frost & Sullivan puolestaan povaa, että B2B-verkkokaupan arvo vuonna 2020 on lähes 7 triljoonaa dollaria eli kuusinkertainen online-kuluttajakauppaan nähden. Kun suomalaisten yleisin ammattiryhmä ovat myyjät, on selvä että kaupan ja palvelualojen digitalisoituminen koskettaa koko yhteiskuntaa.

Ihmisten ja koneiden yhteispeli tiivistyy niin henkisiä kuin fyysisiä taitoja vaativissa tehtävissä. World Economic Forum on arvioinut, että 2020-luvun työelämässä luovuuden, tunneälyn ja kognitiivisen joustavuuden merkitys vahvistuu huomattavasti – siis juuri niiden taitojen, joita tarvitaan ihmisten välisissä kohtaamisissa ja sopeutumisessa ennakoimattomiin ja uusiin tilanteisiin. Tekoäly ei syrjäytä ihmisälyä, vaan päinvastoin lisää sen tarvetta digiajan ihmistöissä.

Palvelualojen ydinosaamista on ihmisten väliseen vuorovaikutukseen pohjautuva liiketoiminta. Siksi palvelualojen osaajilla on täysi syy tarttua digitalisaation mahdollisuuksiin ja kehittää esimerkiksi kansainvälisesti skaalautuvia liiketoimintoja. Ks. esim. Case M Room, Case Yoogaia, Case 24Pesula.

AI/AR/UX/VR/5G…digitalisaation mahdollisuuksia kuvataan usein termeillä, jotka avautuvat vain alan asiantuntijoille. Ei ihme, että selvä enemmistö palvelualojen yrityksistä kuuluu digitalisaation suhteen pakon edessä sopeutujiin tai peräti ”digikieltäjiin” (Digitalisaatiosta kasvua -tutkimus, Palta 2017). Tätä kuilua digiosaajien ja potentiaalisten soveltajien kesken tulee kuroa umpeen molemmista suunnista. Digiosaajilta peräänkuulutan valmiutta perehtyä palvelualojen ja muiden digitalisaation soveltajien tarpeisiin ja kykyä konseptoida digitaalisia ratkaisuja edellyttämättä asiakkaana olevalta palveluyritykseltä syvällistä tekniikoiden tuntemusta. Digikieltäjien toivon puolestaan harkitsevan toisenkin kerran, kannattaako laskea sen varaan, että digitalisaatio ei tule koskemaan heidän liiketoimintaansa.

Tekesin tärkein kohderyhmä ovat kansainvälisiltä markkinoilta kasvua hakevat yritykset. Rahoituksemme painopiste on palveluissa, joihin vuonna 2016 sijoitettiin noin 260 miljoonaa euroa eli 70% kokonaisrahoituksesta. Valtaosa asiakkaistamme on pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Rahoituspalvelumme skaala ulottuu idean testaamiseen tarkoitetusta 5,000 euron arvoisesta innovaatiosetelistä aina ekosysteemejä – vaikkapa liikkuminen palveluna – kehittävien yritysryhmien rahoitukseen. Palveluyritys, tervetuloa asiakkaaksemme! 

Tekesin asiakkaaksi: https://www.youtube.com/watch?v=0cA9q7waVxA

Kari Komulainen

Kirjoittaja vastaa palvelualojen pk-yrityksille tarjottavista Tekesin rahoituspalveluista.
Twitter: @KariKomulainen

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Suomalaiset haluavat ratkaista velkaongelman työllisyydellä

Suomen nopeutunut talouskasvu näkyy yksityisten palvelutoimialojen ripeänä kasvuna. Palvelualojen kasvu kiihtyi kolmannella neljänneksellä lähes kaikilla toimialoilla. Kasvu jatkuu, mutta tasaantuu loppuvuonna hieman. Kasvu ei korjaa Suomen velkaongelmaa. Paltan kyselyn mukaan suomalaiset haluavat korjata velkaongelman työllä.

Paltan ekonomistit: Suomalaiset haluavat ratkaista velkaongelman työllisyydellä

Suomen nopeutunut talouskasvu näkyy yksityisten palvelutoimialojen ripeänä kasvuna. Palvelualojen kasvu kiihtyi kolmannella neljänneksellä lähes kaikilla toimialoilla. Kasvu jatkuu, mutta tasaantuu loppuvuonna hieman. Kasvu ei korjaa Suomen velkaongelmaa. Paltan kyselyn mukaan suomalaiset haluavat korjata velkaongelman työllä.

Paltan ekonomistit: Suomen talouden kasvukausi jää lyhyeksi

Yksityisten palvelujen kasvu saa kuluvana vuonna lisävauhtia Suomen talouden nopeutuneesta kasvusta. Liikevaihdon kasvu kiihtyy ja työllisyys kasvaa ripeästi. Talouskasvun kiihtyminen nojaa ulkoisiin tekijöihin. Kansainvälinen nousukausi kestää vielä muutaman vuoden. Jäljellä oleva aika pitäisi käyttää kasvun tukemiseen ja uudistumiseen.