Sipilän hallituksen ehkä edistyksellisin kärkihanke on liikennekaari. Sen tavoitteena on vähentää liikenteeseen liittyvää sääntelyä ja mahdollistaa digitalisaatiota hyödyntäen uudet liikkumisen palvelukonseptit, uudet innovaatiot ja yrittäjyys. Liikennekaareen liittyvän lakipaketin myötä on mahdollista yhdistää eri kuljetusmuodot asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi.

Liikkumiseen liittyvät palvelut ovat mahdollisuuksien murroksessa, minkä vuoksi teema oli myös Paltan jäsenille suunnatun marraskuun verkostoitumistilaisuuden aihe.  Keskustelua olivat alustamassa Onnibussin perustaja ja Tuup Oy:n toimitusjohtaja Pekka Möttö sekä VR:n markkinointi- ja verkkomyyntijohtaja Minna Miettinen.

Seuraavat kuusi näkökulmaa nousivat keskustelussa esille:

  1. Liikkuminen tulee jatkossa olemaan entistä isompi osa työn tuottavuutta
  2. Työn ja perheen yhteensovittaminen – yksilöllisten kuljetustarpeiden vaatimukset kasvavat
  3. Alustapalvelujen arvo kasvaa käyttäjien määrän lisääntyessä – nopeimmat kasvajat syövät hitaat
  4. Suomen liikkumispalveluiden kehityksen pullonkaulat (sopimukset, vastuut, tietosuojakysymykset)
  5. Työsuhdeautoilun tulevaisuus ja työnantajan tarjoamat mahdollisuudet – työnantaja-mielikuvan parantaminen
  6. Millaisessa aikataulussa kohdat 1-5 etenevät.

Työnantajan näkökulmasta liikkumispalvelujen kehittymiseen liittyy keskeisesti tuottavuusnäkökulma. Työmatkoihin tai työn suorittamiseen liittyvien liikkumispalvelujen kehittyessä tuottavuus paranee ja kalliille kuljetuskalustoinvestoinneille syntyy vaihtoehtoja. Työpaikkaliikenteen kehittyessä työssäkäyntialueet laajenevat ja samalla työvoiman saatavuusongelmat vähenevät.

Kuljetuspalveluihin liittyvät hankaluudet syntyvät matkan ensimmäisistä ja viimeisistä kilometreistä kotiovelta asemalle ja takaisin. Tulevaisuudessa myös yhä enemmän yksilöllisten kuljetustarpeiden vaatimukset kasvavat. Ongelmat saataisiin poistettua, kun samasta ostopaikasta voisi hankkia ovelta ovelle eri kuljetusmuodot yhdistävät liikkumispalvelut.

Palvelukonseptien kehittyessä myös työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen voisi helpottua. Nykyään ei voi pitää vähäpätöisenä enää stressin määrää ja kiireen tuntu, jota ruuhkavuosia elävät nuoret työssä käyvät vanhemmat kokevat kiirehtiessään hakemaan työpäivän jälkeen lapsia päiväkodista, viedessään harrastuksiin ja hoitaessaan tässä välissä kauppaostokset. Uusille palvelukonsepteille perheen logistiikan hoitamisessa olisi todella kysyntää!

Liikkuminen palveluna ”mobility as a service” ja alustatalous kuuluvat yhteen. Liikkumispalveluja tarjoavia sovelluksia – appseja – syntyy rivakkaan tahtiin, mutta pelin voittavat ne alustat, joiden käyttäjämäärät kasvavat nopeiten. Palvelun on oltava ehdottoman luotettava, helposti hankittava ja käyttöliittymältään looginen, turvallinen sekä hinnoittelultaan kohtuullinen ja läpinäkyvä. Tunnetuin taksipalvelualusta on Über. Pääkaupunkiseudulla löytyy myös nykyisin lukuisia jakamistalouden sovelluksia mm. City Car Club, Weegos, ShareIt Blox Car tai kimppakyyti GreenRiders.

Liikkumisen palvelujen kehittyminen edellyttää lainsäädännön ajanmukaisen tarkastelun lisäksi myös voimakasta tahtotilaa kehittää kaupallisia ratkaisuja, uudenlaisia teknisiä ratkaisuja, resurssien suuntaamista kehitykseen ja kokeiluihin kannustavaa innovaatiopolitiikkaa.

Perusedellytyksenä on myös eri toimijoiden ja kuljetusmuotojen tiivis yhteistyö ja ennen kaikkea uudenlainen sopimuskulttuuri. On luotava pelisäännöt tuottojen, kustannusten, vastuiden ja riskien jaosta. Alustojen kautta eri toimijoiden palvelujen yhdistäminen kokonaisuudeksi edellyttää sopimista myös aineettomien oikeuksien omistussuhteista, tietosuojasta ja myös uusista työn tekemisen malleista.

Liikenne -ja viestintäministeri Anne Bernerin antoi syksyllä liikennekaareen liittyvän lakiesityksen. Aloite on kansainvälisestikin vertaillen edistyksellinen ja merkittävä päänavaus digitaalisten liikkumispalvelujen kehittämiseksi. Suomella on nyt paalupaikka näyttää, miten liikkuminen palveluna toteutetaan. Hyvän kokeilualustan tähän tarjoaisi julkisesti rahoitettavat noin miljardin euron kuljetukset. Panostaminen uusien liikkumispalveluiden kehittämiseen on myös askel erinomaisen palveluvientituotteen mahdollistamiseen. Jos me emme ole ajoissa tämän suhteen liikenteessä, joku toinen ehtii ensin.

Riitta Varpe

Ent. toimitusjohtaja. Vastuu elinkeinopoliittisista asioista 15.6. asti,

Riitta Varpe on toiminut Paltan toimitusjohtajana liiton perustamisesta 2011 lähtien. Koulutustaustaltaan hän on tekniikan lisensiaatti, eMBA ja toiminut työuransa aikana sekä yksityisen vientiteollisuuden että julkisen sektorin johtotehtävissä.

Menossa olevassa elinkeinoelämän murroksessa ja kansainvälisessä kilpailussa ei pärjätä vanhoilla toimintatavoilla. Varpen suuri innostuksen ja inspiraation lähde on puhua palvelujen puolesta ja rakentaa yhdessä Paltan jäsenyritysten ja henkilöstön kanssa Paltaa uuden työn edelläkävijäliitoksi.