Ruotsissa on voimassa lähes 700 työehtosopimusta. Naapurissakin kollektiivisopimuksilla on siis vahva asema työehtoja määrättäessä. Yksi asia kuitenkin erottaa maat selkeästi toisistaan, nimittäin yleiskorotukset.

Olen pitkähkön työmarkkinaurani aikoina saanut säännöllisesti hämmentyneitä yhteydenottoja Suomessa toimivien ulkomaisten yrityksen pääkonttoreista. Hämmennyksen syy on aina sama: onko Suomessa tosiaan pakko maksaa kaikille yleinen palkankorotus ja vielä tietystä ajankohdasta alkaen. Vastauksen lukija arvaakin.

Vaikka yritys toteuttaisi työehtosopimusta suuremmatkin palkankorotukset, mutta eri aikana ja eri tavalla kuin mitä työehtosopimuksessa on sovittu, niin mikään ei auta. Entistä palopäällikköä mukaillen: väärin maksettu, maksakaapa uudelleen! Tes-korotus on ikään kuin ammattiliiton rahaa ja työnantajan oma palkitseminen on jotakin ihan muuta.

Monilla kansainvälisillä ja kotimaisillakin yrityksillä on toimivat, kattavat ja kannustavat palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmät. Näitä ei kuitenkaan aina päästä täysimääräisesti hyödyntämään yleiskorotusten joustamattomuuden vuoksi. Tämä ei ole yrityksen työntekijöidenkään etu – joustavuus tuo lisää mahdollisuuksia palkitsemiseen. Kyse ei ole kustannussäästöistä vaan kannustavuuden ja työtyytyväisyyden lisäämisestä.

Ruotsin työehtosopimuksista noin kolmanneksessa ei ole sovittu lainkaan korotusluvuista. Useimmassa sopimuksissa palkankorotuksista on toki sovittu, mutta tavallisesti yritys voi toteuttaa korotukset yksilöllisesti ja kannustavasti. Jonkinasteinen pidemmän aikavälin yksilötakuu voi näihin sisältyä, mutta sen merkitys varsinkin asiantuntijatehtävissä on pieni. Paikallisen yhteistoiminnan ja luottamuksen merkitys on näissä malleissa luonnollisesti todella tärkeä.

On selvää, ettei avoimeen palkankorotusmalliin mennä kertarysäyksellä – eiväthän alat ja yrityksetkään ole veljeksiä. Perusedellytys on, että yritysten palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmät ovat selkeät ja läpinäkyvät; palkitseminen ei saa olla salatiedettä. Kaikki lähtee kulttuurin muutoksesta sekä liitto- että paikallisella tasolla. Katsokaamme ensin peiliin, sitten toisiamme silmiin – ja aloitetaan!

 

 

 

Timo Höykinpuro

Johtava asiantuntija

OTK