Digi mullistaa TV-katsojan roolin

TV-katsoja on muuttumassa vastaanottajasta kuluttajaksi, jota voidaan pian palvella entistä henkilökohtaisemmin. MTV uskoo kotimaisuuteen.

– Kilpailun sanotaan olevan media-alalla kovaa. Nykytilanne on kuitenkin vasta alkua, sillä maiden välisten rajojen poistuminen laajentaa tarjontaa ennen näkemättömällä tavalla, maalaa alansa tulevaisuutta MTV:n toimitusjohtaja Jarkko Nordlund.

Rajat poistuvat, kun liikkuvaa kuvaa voi katsella muualtakin kuin perinteisestä televisiovastaanottimesta. Nordlund uskoo, että suuria tapahtumia kuten jääkiekon MM-kisoja tai formuloita halutaan tulevaisuudessakin katsoa suorana lähetyksenä suurelta ruudulta, mutta sarjoja, elokuvia ja ajankohtaisohjelmia katsotaan yhä enemmän tietokoneelta, puhelimesta tai tabletilta itselle sopivalla hetkellä. Kilpailua kiristää vielä teleoperaattoreiden lisääntyvä kiinnostus liikkuvan kuvan välitykseen.

MTV:n vastaus on ollut mainosrahoitteinen MTV Katsomo, jonka kautta voi katsoa MTV:n tarjonnan verkossa. Sen rinnalle, Netflixin kaltaisten tilausvideopalveluiden kilpailijaksi, perustettiin hiljattain kuukausimaksullinen elokuviin ja sarjoihin keskittyvä C More.

Kotimaisuus jyrää

Investointi uuteen teknologiaan aikana, jolloin mainoskakku on vuosi toisensa jälkeen pienentynyt, ei ole ollut helppo yhtälö. Mainostulojen osuus nyt 75 prosenttia MTV:n liikevaihdosta. Tavoitteena on jatkossa 50 prosentin osuus eli kuluttajatulojen merkittävä kasvu. Tilausmaksujen toivotaan parantavan myös tulojen ennustettavuutta.

– Kilpailussa pärjääminen edellyttää keskittymistä. Me olemme päättäneet keskittyä suomalaisten viihdyttämiseen ajasta ja paikasta riippumatta. Se tarkoittaa lisää kotimaista ohjelmistoa, Nordlund sanoo.

Kotimaisuuteen keskittyminen ei ole uhkarohkea päätös, sillä 99 Suomen sadasta katsotuimmasta televisio-ohjelmasta on vuodesta toiseen suomalaisia. Kallista kotimainen tuotanto tosin on.

Vastaanottajasta kuluttajaksi

Liikkuvan kuvan tuominen perinteisen TV-vastaanottimen lisäksi uusiin, jatkuvasti kehittyviin päätelaitteisiin ei ole teknisesti itsestäänselvyys. Esimerkiksi käyttäjäystävällisyydessä on vielä matkaa yhden kaukosäätimen tasolle, ja käyttöliittymiä pyritään Pöllölaaksossakin kuumeisesti parantamaan.

Palkintona teknologia- ja osaamisinvestoinneista on huimasti tarkentuva tieto katsojista. Digitaalisuus jättää jokaisesta katsojasta ja katsomiskerrasta jäljen, jonka perusteella tiedetään, millaisia ohjelmia ja mihin aikaan kuluttajat niitä haluavat.

– Sen sijaan, että kaikille töötätään samaa, voimme pian suositella katsojalle juuri häntä mahdollisesti kiinnostavaa ohjelmaa. Asiakaspalvelun lisäksi tarkemmat katsojatiedot ovat arvokkaita myös mainostajille.

MTV on jo kokeillut ohjelmat välittävän Digitan kanssa perinteisen televisiomainonnan ja verkkokäyttäytymiseen perustuvan online-mainonnan yhdistämistä. Kainuulaiset hybriditelevision katsojat näkivät toukokuussa alueellisilla mainostauoilla MTV Katsomoon tehtyjä mainoksia, ja kokeilua päätettiin laajentaa. Jatkossa hybriditelevision omistavilla naapureilla saattaa siis näkyä televisioissaan eri mainokset.

Hybriditelevisio on vastaanotin, jolla voi ilman lisälaitteita katsoa televisio-ohjelmien lisäksi televisiokanavien nettipalveluita. Perinteistä televisiota on alettu kutsua alalla lineaariseksi televisioksi.

Toimittajista supertaitureita

Mediakisassa pärjääminen edellyttää myös uutistoimituksen työkalujen jatkuvaa kehittämistä. Digitaalisuus on valuttanut uutisvirran jo vuosia uutisdeskeistä lähes reaaliajassa kuluttajille ja näin lisännyt uutisten seurantaa. Suomalaisille merkityksellisten uutisten valinta maailman tapahtumista vaatii kuitenkin yhä ihmissilmää ja -ymmärrystä. Sitä eivät robotit ihan heti opi.

– Toimittajien on oltava nykyään supertaitureita, Nordlund myöntää.

Uutistoimituksen Nordlund laskee oman talon väeksi, sillä uutiset tuottava Mediahub on MTV:n emoyhtiö Bonnierin kokonaan omistama tytäryhtiö. Kaiken muun toimitus- ja tuotantotyön MTV ostaa ulkopuolelta. Yhteistyö tuotantoyhtiöiden kanssa on alalla vakiintunut tapa, mutta kumppanuuksien tiivistyminen ja laajentuminen edellyttää silti ajattelutavan kirkastamista.

– Verkostoituneessa maailmassa pitää päästä eroon alihankkija-asenteista.

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.